Olet täällä

18.4.2018 - 13:58

Maaseutu ja maakuntauudistus -ilta Kuhmossa – Järjestöt mukana uudessa maakunnassa

Kuhmo-talo
Tiistai-iltana 17.4.2018 Kuhmo-talossa käytiin tiivistä keskustelua maakuntauudistuksen vaikutuksista maaseudun, kansalaisen ja järjestöjen näkökulmasta. Herättelevien puheenvuorojen jälkeen järjestöjen pöydissä pohdittiin kuinka järjestökenttä voisi osallistua ongelmien ratkaisuun ja tehdä maakunnasta paremman asukkaille.

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä avasi tilaisuuden. Tytti Määttä nosti avauspuheessaan esimerkin Vaalasta, jossa järjestöt olivat mukana toteuttamassa kuntastrategiaa. Vaalassa järjestöt olivat osallistuneet toteuttamaan tavoitetta, että yksikään vanhus ei koe yksinäisyyttä. Määtän ajatus herätti keskustelua ja kannatusta järjestöjen pöydissä. Järjestöt kokivat, että maakuntauudistuksessa järjestöillä on tärkeä rooli erityisesti hyvinvoinnin lisääjänä ja sote-kustannusten hillitsijänä. Järjestöjen tuoma hyvinvointi esimerkiksi kulttuurin, liikunnan tai yhteisöllisyyden kautta on erityisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, mikä lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, eikä sen terveydenhuollon kustannuksia vähentävää vaikutusta tule vähätellä. Järjestöt ovat halukkaita ottamaan vahvan roolin palvelujen tuotannossa, mutta järjestöjen tekemään palvelujen tuotantoon pitää kohdentaa riittävät resurssit.

Tilaisuuden aluksi kuultiin kolme alustusta maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista kansalaisen arkeen. Kehittämis- ja suunnittelutoiminnon vastuuvalmistelija Jouni Ponnikas avasi yleisölle vaikutuksia palveluihin, työ- ja elinkeinopalvelujen vastuuvalmistelija Kati Kemppainen puhui elinvoimasta ja toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen kertoi osallisuudesta ja vaikuttamisesta.

Eläkeläiset olivat huolissaan maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista arkeen. Jääkö iäkäs vanhus yksin? Mitkä asiat vaikuttavat yksinjääneen turvattomuuden tunteeseen? Palveluiden siirtyessä yhä enemmän sähköisiksi ne siirtyvät monen eläkeläisen ulottumattomiin. Kainuun eläkeläisten pöydässä pohdittiin, voisiko järjestöt auttaa iäkkäitä ihmisiä sähköisten palveluiden käytössä. Palvelut tulisi turvata tasaisesti koko maakunnassa, myös haja-asutusalueella.

Elävä Kainuu Leaderin pöydässä tärkeimmäksi asioiksi nousivat yrittäjyyteen liittyvät asiat. Yrittäjyyden aloittamista ja yrittäjän arkea tulisi helpottaa. Keinoja yrittäjyyden helpottamiseksi uudessa maakunnassa olisi esimerkiksi yritystukien muodostaminen matriisiksi, seteliyrittäjyyden lisääminen ja palvelun tuottajien tiedottaminen kohdennetusti.

Työryhmissä keskusteluun nousi myös tulevien maakuntavaalien tärkeys. Valtuutetut ovat erityisen tärkeässä roolissa uuden maakunnan rakentamisessa.

Tilaisuudessa järjestöistä olivat paikalla Kainuun Järjestöfoorumi, Kainuun nuotta ry, Kainuun liikunta ry, Suomen 4H-liitto, Etnika-Kainuu ry, Kainuun potilas- ja vammaisjärjestöjen yhteystyöjärjestö KAPOVA ry, Kainuun eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintayhdistys ry ja Kainuun Kulttuuriyhdistys ry sekä Leader toimintaa edustamassa Elävä Kainuu Leader ry. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä edeltävien lisäksi Kuhmon kaupungin ja Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakuntauudistuksessa* -hankkeen kanssa.

Lisätietoa hankkeesta www.kainuunliitto.fi/maaseutuvaikutusten-arviointi-tyokaluna-maakuntauudistuksessa -sivulta.

 

Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakuntauudistuksessa -hankkeen Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.

Lisätiedot

Uusimmat