Syksyistä metsää kuurassa Kainuun vaaramaisemissa

Metsäpoliittinen päätösvalta ja ohjaus tulee säilyttää EU:ssa jäsenvaltioilla ja alueilla

Metsä-, energia- ja ilmastoasiat on nostettu Itä- ja Pohjois-Suomen Brysselin edunajamisen keskiöön. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät luonnon monimuotoisuutta, metsäkatoa ja metsästrategiaa sekä uusiutuvaa energiaa koskeva EU:n toimielinten valmistelu ja päätöksenteko etenee nyt usealla rintamalla. Tavoitteemme on tuoda alueittemme näkökulma ymmärrettäväksi EU:n komissiolle ja päätöksentekijöille.

Juuri päätökseen tullut EU:n taksonomia-asetus antoi konkreettisen varoituksen edunajamisen tärkeydestä. Vaikka Suomi yhdessä 12 muun jäsenmaan kanssa vastusti EU:n komission esitystä, sitä ei saatu kaadettua. Edunajaminen oli myöhässä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät luonnon monimuotoisuutta, metsäkatoa ja metsästrategiaa sekä uusiutuvaa energiaa koskevat periaatteet ja tavoitteet ovat EU:n toimielinten valmistelun ja päätöksenteon kohteena. Edunajamista on välttämätöntä jatkaa. Myös alueiden ääni asiassa on saatava kuuluviin!

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat päättäneet vahvistaa EU-edunvalvontaa. EU-toimistolla ja siellä erityisesti Tiia Talvisaran tehtävänä on toimia linkkinä maakuntien ja EU:n toimielinten välillä sekä verkostoitua metsä-, biotalous- ja ilmastoalan asiantuntijoiden ja vaikuttajien kanssa. Hänen apunaan toimii vasta perustettu metsätyöryhmä, jossa jokaisesta IP-maakunnasta on yhteyshenkilö. Kainuussa se on allekirjoittanut, rooliini on jo vuodesta 2014 lähtien kuulunut vetovastuu Kainuun metsäklusteriryhmästä. Tavoitteemme on yksinkertaisesti lisätä ja terävöittää viestintää ja vuorovaikutusta maakunnista kansallista tasoa unohtamatta. Vain me maakunnista voimme tuoda alueiden äänen päätöksentekoon.

Mikä on IP-alueiden viesti Brysseliin?

IP-maakuntien metsätyöryhmä on alustavasti arvioinut komission näkemyksiä ja koonnut keskeiset viestit, joihin edunajaminen kokonaisuutena ja kussakin vaikuttamisen kohteena olevassa asiassa tulee perustumaan. Kuvaan niitä seuraavassa tarkemmin:

1. Ympäristön, talouden ja yhteiskunnan tarpeiden välinen tasapaino tulee huomioida komission luonnon monimuotoisuuden kohentamistoimenpiteille asettamissa tavoitteissa.

Euroopan komission sisällä metsäasiat ovat nousseet aktiiviseen valmisteluun usealla politiikkasektorilla. Komission näkökulma ei ole kokonaisvaltainen, vaan tällä hetkellä metsää koskevat tavoitteet keskittyvät paljolti ennallistamiseen, suojeluun ja metsittämiseen. Metsäluonnon erilaisuutta ei komissiossa tunneta. Tarvitsemme selkeitä EU:n kattavia määritelmiä peruskäsitteillekin kuten metsälle, aarnio- ja luonnonmetsälle ja vanhalle metsälle. Kokonaiskestävyys (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen) on pidettävä koko ajan tasapainossa.

2. Metsänomistajan tulee saada tehdä metsäänsä koskevat päätökset parhaan mahdollisen olemassa olevan tiedon perusteella.

Ajantasaisen tiedon luominen ja välittäminen edellyttää riittäviä resursseja koko EU:n alueella, sekä jo olemassa olevien tiedonkeruujärjestelmien (Suomessa valtakunnan metsien inventoinnin, VMI) ja tutkimuksen laajempaa hyödyntämistä. Luonnon tilaa voidaan kohentaa kannustamalla omistajia (myös taloudellisesti) tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin sen sijaan, että asetetaan yksityiskohtaisia suojelutavoitteita EU-tasolla. ”Think global, act local” olisi oikea periaate. Eli yhteiset tavoitteet, joiden toimeenpanon valtio- ja aluetasolla. EU:n slangissa tätä periaatetta on myös läheisyysperiaatteeksi kutsuttu.

3. Puun käytön korvausvaikutuksen korostaminen fossiilisten raaka-aineiden korvaajana ja syrjäyttäjänä pysyvästi on Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeää.

Puutuotteet, ja erityisesti puurakennukset, ovat kestävä hiilinielu. Puutuotteiden hiilivaraston kasvu tulee ehdottomasti huomioida metsien hiilinielun rinnalla. Esimerkiksi Kainuussa metsiemme hiilinielu on nyt viisinkertainen CO2-päästöihin verrattuna! Kainuu voi parantaa ilmastotoimiaan erityisesti tuottamalla muille alueille (globaalisti) mahdollisuuksia korvata fossiilisia raaka-aineista uusiutuvilla puuperäisillä tuotteilla. Petteri Taalas on asiantuntijoista voimakkaasti tuonut esille juuri tämän näkökohdan. Fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen on ensisijainen tavoite hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

4. Biotalouden korkean jalostusasteen tuotteet vaativat toimivan ja taloudellisesti kannattavan jalostusketjun ja riittävän volyymin.

Modernin biotalouden tavoittelemat korkean jalostusarvon tuotteet, kuten tekstiiliteollisuuden käyttämät puupohjaisen kuidun jalostamiseen perustuvat kankaat eivät ole kannattavia tai yksikertaisesti mahdollisia tuottaa ilman korkean volyymin sellutuotantoa ja tällaisen perusteollisuuden suurinvestointeja. Suuri volyymi on edellytys sille, että syntyy tarvittava määrä erikoisjakeita jatkojalostettavaksi. Tämä näkökulma on täysin keskeinen Kainuussa, jossa on käynnissä “oman” sellu-/biojalostamon perustaminen Paltamoon. Sellu on jatkojalostusmahdollisuuksiltaan erittäin monipuolinen välituote. Ensin on kuitenkin saatava sellun valmistus käyntiin, sen jälkeen seuraa sellun jatkojalostus ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen.

5. Lähes 80% Suomen suojelualueista sijaitsee Pohjois-Suomessa ja kattaa noin 20% alueen metsä- ja kitumaan pinta-alasta.

Suojelualueiden määrästä riippumatta Itä- ja Pohjois-Suomessa on tärkeää jatkaa työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Talousmetsien moninaiskäyttöperiaatetta ei tule unohtaa. Siihen kuuluu metsien laaja ikärakenne ja jatkuva uudistamisen eri menetelmin sekä metsän eri käyttömuotojen huomioon ottaminen. Esim.  Kainuu on Suomen ”marja-aitta ja meille olisi tärkeää, että myös luonnontuotteiden merkitys saataisiin paremmin näkyvämmäksi perinteisen metsätalouden ohessa.

6. Pohjoinen metsä vaikuttaa paikallisten elämään monin tavoin, mahdollistaen hyvinvointia ja liiketoimintaa.

Paikallinen väestö on metsistä ylpeitä ja ylläpitää monipuolista luontosuhdetta. Kun metsillä on taloudellista arvoa, metsänomistajat  haluavat pitää niistä hyvää huolta. Suomelle metsätalouden tuotteiden vienti on edelleen merkittävä talouden tukijalka. Pohjoiset havumetsät ovat ainutlaatuisia maailmassa ja niillä on hyvät edellytykset metsän uudistumiselle. Metsäisissä maakunnissa, joita on Suomessa muuallakin kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa, alan merkitys on vielä huomattavasti keskeisempi. Paikallisen näkökulman vahvistamisella ei ole tavoitteena luoda tai vahvistaa ristiriitoja (“metsäkiistoja”), vaan päinvastoin lisätä dialogisuutta ja vuorovaikutusta ottamalla paikalliset näkökulmat monipuolisesti huomioon.

 

Pentti Malinen, maakuntajohtaja

 

Taustatietoja:

80% Suomen suojelualueista:
https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/metsien-suojelun-mallimaa

20% suojeltu metsäpinta-ala (2019):
https://www.luke.fi/uutinen/metsien-suojelussa-suuria-alueellisia-eroja/

Suomi uusiutuvan energian kärkimaa Ruotsin kanssa ja ovat ylittäneet tavoitteensa vuonna 2019, iso kiitos biotaloudelle:
https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20201218-1