Itä- ja Pohjois-Suomi paljon vartijana – maakunnat haluavat rakentaa koko Suomen turvallisuutta ja elinvoimaa

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat yhdistäneet voimansa vastauksena koko Suomen kohtaamille uusille uhkille muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Itä- ja Pohjois-Suomi kaipaa panostuksia liikenneinfraan ja kantaverkkoon, mikä vauhdittaa muun muassa vihreän siirtymän investointeja.

Maakunnat ovat laatineet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joilla halutaan vaikuttaa koko itäisen ja pohjoisen ja erityisesti itärajan ja pohjoisten alueiden elinvoimaisuuteen. Tavoitteena on maakuntien liikenneinfran parantaminen ja EU-rahoituksen kohdentuminen oikeudenmukaisesti. Vaarana on, että elinvoimatyhjiö idässä ja pohjoisessa ajaisi koko Suomen yhä suurempien turvallisuushaasteiden eteen.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen muistuttaa, että huoltovarmuus rakennetaan normaalioloissa. Mäkisen mukaan investoinnit Itä- ja Pohjois-Suomeen lisäävät kansallista turvallisuutta ja ovat osa kansainvälistä kriisinhallintaa.

– Meidän asiamme on koko Suomen asia. Olemme huolissamme Suomen suunnasta ja koko maan turvallisuudesta, tiivistää Mäkinen.

Myös 13.2. julkaistuissa Itäisen Suomen kehittämisvisiossa todetaan, että turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta aluekehitys ei voi nojata ainoastaan keskittämiseen, vaan valtion alueellisen suvereniteetin ylläpitäminen vaatii myös hajauttamista.

EU-tason päätöksiä ja Suomen tekemiä sopimuksia on noudettava

Yhteistä Etelä-Savolle, Pohjois-Savolle, Pohjois-Karjalalle, Keski-Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuulle ja Lapille ovat muun muassa pitkät etäisyydet ja harva asutus.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat osa koko Suomen tulevaisuuden ratkaisuja. Alueella hyödynnetään luonnonvaroja kestävällä tavalla ja luodaan uutta teknologiaa, tuotteita ja palveluja koko maailmalle. Kun rakennetaan koko Suomen kestävää kehitystä, Itä- ja Pohjois-Suomen ääntä ei saa ohittaa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut koko Suomessa, mutta se on nostanut erityisesti Suomen itärajan turvallisuuden strategisesti maanpuolustuksen keskiöön.

Samalla kun sodan vaikutukset näkyvät aluetalouksissa ja elinvoimassa, on Itä- ja Pohjois-Suomi tuntenut nahoissaan vanhat vitsauksensa, väen vähenemisen ja julkisten investointien painottumisen Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Ukrainan sodan myötä erityisesti idässä yritystoiminta on kärsinyt, investoinnit odotuttavat itseään ja huoli tulevasta on läsnä. Esimerkiksi matkailualan osuus Itä- ja Pohjois-Suomessa on 40 prosenttia koko maan osuudesta. Venäläisten matkailijoiden voimakas väheneminen vaikuttaa matkailuyritysten investointeihin erityisesti Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Sodan seurauksena liikennevirrat ovat muuttuneet, minkä vuoksi tulevina vuosina tarvitaan lisäpanostuksia huoltovarmuutta tukevaan liikenneinfraan.
Saimaan kanavan sulkeutumisen myötä tavaraliikenne on siirtynyt kumipyörille ja raiteille, mikä on viimeistään paljastanut liikenneväylien suuren korjausvelan. Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on huolehdittava myös Suomen kansainvälisistä yhteyksistä Pohjois-Suomen kautta.

Suomen omassa kansallisen rahoituksen jaossa itä- ja Pohjois-Suomi on jäänyt nuolemaan näppejään. Vuoden 2021 tilaston mukaan Itä- ja Pohjois-Suomi saa alle 20 prosenttia Business Finlandin ja työ- ja elinkeinoministeriön myöntämästä kansallisesta rahoituksesta. Prosenttiluvussa on huomioitu myös Finnveran lainat ja takaukset.

Itä- ja Pohjois-Suomi odottaa, että tuleva hallitus huolehtii harvaan asuttujen ja syrjäisten seutujen sekä raja-alueiden erityisasemasta. EU-tason päätöksiä ja Suomen tekemiä sopimuksia on noudettava huomioiden alueiden kehityserot. Edelleen on huomioitava ne realiteetit, jotka pohjoinen ilmasto, pisin EU:n ulkoraja ja pitkät etäisyydet tuovat mukanaan.

Maakunnilta viesti mepeille ja kansanedustajille

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen edustajat, liittojen luottamushenkilöt ja Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johto tapasivat europarlamentaarikkoja ja alueidensa kansanedustajia Helsingissä 23.2. Maakunnat kertoivat huolensa ja toivoivat niiden huomiointia niin kansallisessa kuin EU-päätöksenteossa.

Paikalla tilaisuudessa olivat mepit Elsi Katainen (kesk.), Nils Torvalds (r.) ja Eero Heinäluoma (sd.) sekä kansanedustajat Katri Kulmuni (kesk.), Minna Reijonen (ps.) ja Markku Eestilä (kok.).

Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Päivi Keisanen nosti puheenvuorossaan esiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan merkityksen Itä- ja Pohjois-Suomelle. Aluekehitysvarat on Suomessa jaettu maakunnille ohjelmakauden 2021–2027 osalta. Keisanen korosti Itä- ja Pohjois-Suomen pitkäjänteistä kehittämistä muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa ja tarvetta työrauhalle. Hallitusohjelmaan tarvitaan kirjaus, joka turvaa alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuuden Itä- ja Pohjois-Suomessa myös 2028 alkavalla rahoituskaudella.

– Hallitusohjelmaan tarvitaan kirjaus, joka turvaa alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuuden Itä- ja Pohjois-Suomessa myös 2028 alkavalla rahoituskaudella.

Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen painotti vihreän siirtymän merkitystä ja mahdollisuuksia:

– Kansallisena tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Itä- ja Pohjois-Suomi voi vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Vihreä siirtymä ja siihen liittyvät investoinnit edellyttävät uusiutuvan energian tuotantoa ja kantaverkon vahvaa kehittämistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen avasi muuttunutta geopoliittista tilannetta sekä Venäjän hyökkäyksen heijastusvaikutuksia ja uhkia talouskehitykseen ja erityisesti itärajan maakunnille.

– Suurimmat vaikutukset liittyvät logistiikkaan. Saimaan kanavan sulkeutuminen aiheutti merkittävän kriisin, kun elinkeinoelämä joutui nopealla aikataululla etsimään uusia kuljetusreittejä. Samaan aikaan Karjalan ja Savon ratojen välityskyky ja vaunukaluston määrä ei riitä vastaamaan tarpeeseen.
Tarvittavien rekkojen määrä olisi kymmeniä tuhansia, joten kumipyörillä logistisia ongelmia ei voida ratkaista. Toiseksi maanpuolustus on noussut vahvasti aluekehittämisen agendalle. Koko maa asuttuna -periaate on saanut uuden perusteen, kun elinvoimainen alue nähdään turvallisuuspoliittisena kysymyksenä.

 

Liitteet

Itä- ja Pohjois-Suomen hallitusohjelmatavoitteet linkistä
https://www.esavo.fi/resources/public//Tietoa-Etela-Savosta/Aineistot_medialle/IP_Suomi_hallitusohjelmatavoitteet_2023.pdf