Olet täällä

Kainuun liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi 23.11.2015

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt mm. Kainuun liitolta lausuntoa hallituksen esitykseksi Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi.

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa nykyisenlaisen valtion maa- ja vesiomaisuuden hoidon jatkuminen ja tehdä lainsäädäntöön vain välttämättömät muutokset. Ehdotuksen mukaan Metsähallitus jatkaisi nykyisenkaltaisena
liikelaitoskonsernina, jonka markkinoilla kilpailutilanteessa toimivat liiketoiminnat ovat yhtiömuodossa. Metsähallitusta koskeva eduskunnan ja valtioneuvoston ohjausvalta säilyisi ennallaan. Eduskunta voisi asettaa edelleen Metsähallitukselle palvelu- ja muita toimintatavoitteita, jotka voivat koskea myös tytäryhtiöissä harjoitettavaa toimintaa. Metsähallituksen tehtävänä olisi ohjaavien ministeriöiden tarkentavan ohjauksen puitteissa huolehtia siitä, että eduskunnan asettamat tavoitteet saavutetaan. Metsähallituksen toimintaa koskevat yhteiskunnalliset velvoitteet pysytettäisiin ennallaan.

Esityksen mukaan Metsähallitus harjoittaisi metsätaloutta valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettavassa laissa tarkoitetussa osakeyhtiössä. Yhtiö olisi Metsähallituksen kokonaan omistama tytäryhtiö, jolle siirrettäisiin
Metsähallituksen harjoittama metsätalousliiketoiminta ja toimintaan kohdistuvat varat, velat ja varaukset. Perustettavalle valtion metsätalousyhtiölle annettaisiin lailla säädetty yksinoikeus metsätalousliiketoiminnan harjoittamiseen valtion maalla. Oikeus olisi siirtokelvoton ja yhtiö maksaisi yksinoikeudesta Metsähallitukselle käyvän vastikkeen. Samalla sille säädettäisiin velvollisuus toteuttaa toiminnassaan Metsähallitukselle säädettäviä yhteiskunnallisia velvoitteita mm. poronhoidon, luontoarvojen, metsien virkistyskäytön ja työllisyyden edistämisen osalta ja velvollisuus noudattaa liikelaitoksen laatimia alueellisia luonnonvarasuunnitelmia.

Julkisia hallintotehtäviä hoitava yksikkö toimisi liiketoiminnasta eriytettynä osana Metsähallitusta hoitaen nykyisellä tavalla ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa luonnonsuojelualueita,
erämaa-alueita, valtion retkeilyalueita ja muita sen hallintaan osoitettuja erityisalueita sekä hoitaen Metsähallitukselle säädettyjä julkisia hallinto- ja palvelutehtäviä. Luontopalvelujen rahoitukseen ei esitetä muutoksia. Esitys mahdollistaa sen, että valtion metsätalousliiketoiminta voi jatkua ja Metsähallituksen hallinnassa oleva valtion maa- ja vesiomaisuus pysyy edelleen valtion suorassa omistuksessa. Toteutuessaan esitys turvaa osaltaan suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä.

Luonnos Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi

Kainuun liitto kiittää mahdollisuudesta palautteen antamiseen lausuntokierroksella sekä viittaa Kainuun maakuntahallituksen 30.5.2014 asiasta antamaan lausuntoon. Nyt edelleen valmisteltu lakiluonnos perustuu pääosin kesällä 2014 lausunnolla olleen esityksen peruslähtökohtiin ja on Kainuun näkökulmasta sisällöltään sama kuin lokakuun kuulemiskierroksen versio. Uudelleenorganisointia koskevat huolenaiheemme ovat pitkälti samat mitä on esitetty aikaisemmissa lausunnoissamme.

 

1. Lain valmistelun lähtökohta on suppea - alueellisten vaikutusten arviointi puuttuu

Metsähallitus on Kainuun aluetalouden kannalta erittäin tärkeä toimija: sen omistuksessa on 38 % maakunnan metsäpinta-alasta. Metsähallitus omistaa siten merkittävän osan Kainuun puuvaroista ja on keskeinen puunjalostusyritysten raaka-ainehuollon sekä virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten turvaaja. Metsähallituksen omistamat alueet painottuvat selkeästi Pohjois- ja ItäSuomeen, jossa metsäsektorilla on huomattava aluetaloudellinen merkitys ja biotalouden kehityspotentiaali.

Metsähallituksen toiminnan organisointia koskevassa valmistelussa ei ole tarkasteltu Metsähallituksen toiminnan alueellista vaikuttavuutta. Tässä suhteessa lausunnolla oleva lakiesitys ei ole ainutlaatuinen. Valitettavasti on pantavissa merkille laajemminkin, että suomalainen hallinto ja valtakunnallinen päätöksentekijä ei tunne Suomen alueellista todellisuutta. Joensuun yliopiston maantieteen professori ja aluepolitiikan asiantuntija Perttu Vartiainen kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä -palstalla 4.9.2015: "Toistuva virhe on ollut kyvyttömyys ymmärtää maan eri osien aluerakenteen erityispiirteitä." Metsähallituksen tapauksessa erityispiirteiden huomioiminen voisi tapahtua paitsi Metsähallituksen maiden sijaintialueita kuulemalla myös tarkastelemalla Metsähallituksen eri toimintojen (puuntuotannosta suojeluun ja luontomatkailuun) kytkeytymistä aluetalouksiin ja paikallisiin biotalouden kehittämismahdollisuuksiin.

Ennen lain jatkokäsittelyä tulee tehdä arvio lakipaketin aluetalousvaikutuksista
koskien erityisesti Kainuun kaltaisia alueita, joilla Metsähallituksen merkitys
aluetaloudelle on erityisen suuri.

2. Lain muutostarpeet eivät ole aluetasolta katsoen riittäviä

Nykymuotoisena Metsähallitus on onnistunut yhteen sovittamaan metsien eri käyttömuotoja ja toimimaan samalla tuloksekkaasti. Riskinä esitetyssä lainsäädännössä on nykyisen hyvän toimintatavan katkeaminen yhtiöittämisen ja Metsähallituskonsernin pilkkomisen myötä. Nämä näkökohdat ovat mielestämme tulleet riittävän laajasti ja selkeästi esille sekä vuoden 2014 lakiesityksen lausuntokierroksen että juuri järjestetyn kuulemiskierroksen aikana.

Viitaten mm. hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään antamaan lausuntoon ja muuhun käytyyn keskusteluun Metsähallituksen uudelleen organisoinnin juridiset lähtökohdat päinvastoin tuntuvat entistä epävarmemmilta. Kansallista harkintaa tulee käyttää tässä kysymyksessä erityisesti, sillä Suomi on eurooppalaisittain poikkeuksellisen metsä- ja metsätalousvaltainen maa, jossa valtion rooli metsätaloudessa on erityisen suuri.

3. Metsähallituksen organisaatio ja toimintamalli kaipaa selkeytystä

Kainuun liitto pitää lakiuudistuksen perusongelmana metsätalouden yhtiöittämistä ja siitä johtuvaa toimintojen tiukkaa eriyttämistä sekä samalla valtion maa- ja vesiomaisuuden kokonaishallinnan menettämistä.

Mikäli ko. lainsäädännön kokonaan uudelleen valmistelu ei ole mahdollista, on tärkeää ottaa huomioon tulevien itsehallintoalueiden (maakuntien) ja Metsähallituksen eri yksiköiden keskinäinen roolijako ja yhteistyö. Lakiesitystä on tarpeen muokata siten, että uudessa laissa tulee selkiyttää julkisten hallintotehtävien ja maanomistajuuden roolit tehtävien tarkemmalla määrittelyllä ja varmistaa riittävä paikallinen päätösvalta sekä paikallisella tasolla tapahtuva metsien monikäytön yhteen sovittaminen.

Lukuisissa aiemmissa lausunnoissa ja kommenteissa maakunnan liitot ovat kiinnittäneet huomiota lakiesitykseen sisältyvään Metsähallituksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmien vaikeaselkoisuuteen. Ongelmia aiheuttaa Julkisten hallintotehtävien yksikölle annetut maanhaltijatehtävät ja ympäristöministeriölle annettu laaja-alainen julkisen hallintoyksikön ohjaustehtävä. Ne hankaloittavat olennaisesti liikelaitoksen hallituksen ja toiminnanjohtajan konserninjohtamistehtävää. Kriittisimmät lakiesityksessä muutettavat kohdat ovat:

Julkisten hallintotehtävien yksikön tehtäväksi tulee määrätä vain ne tehtävät, joissa tosiasiallisesti käytetään julkista valtaa, tehtävät tulee määritellä laissa. Ympäristöministeriön ohjausvastuu rajataan koskemaan nykyisen lain mukaisesti luonnossuojelua koskevia asioita. Metsähallitusliikelaitoksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle annetaan tehtäväksi varmistaa valtion omaisuuden kokonaishallinta, mikä pitää sisällään mm. maankäytön yhteensovittamisen.

Maakuntien liitot - ja tulevat itsehallintoalueet - laativat ylikunnallisia maakuntakaavoja. On tärkeää, että valtiolla maanomistajana ja Metsähallituksella valtion maiden ja vesien haltijana on yksi selkeä näkemys maankäyttötarpeistaan ja tavoitteistaan.

4. Metsähallituksen aluekehitysvastuuta ja vuorovaikutusta on korostettava

Maakuntien liitot toimivat aluekehitysviranomaisena. Metsähallitus on eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiseksi kehittänyt ja toteuttanut menestyksellisesti osallistavaa suunnittelua ja on itse organisaationa ollut aktiivinen osallinen ja yhteistyökumppani maakuntaliiton suunnitteluprosesseissa. Metsähallitus on laatinut virkistysalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia. Luonnonvarasuunnitelmat on laadittu maakunnittain ja ne ovat alueiden kehitystä tukevia alueidenkäyttösuunnitelmia kuten oikeusvaikutteiset maakuntakaavat. On vahvat asiaperusteet sille, että niitä käsitellään myös tulevissa laaja-alaisissa itsehallintoalueissa (maakunnissa).

Kainuun liitto pitää välttämättömänä, että metsätalouden henkilöstön mahdollisuudet paikalliseen päätöksentekoon säilyvät. Jatkuva puun saanti alueilta, joilla on muitakin käyttäjiä, voidaan turvata vain sovittamalla yhteen eri käyttäjien tarpeita ja tavoitteita. Joustava yhteensovittamismahdollisuus voidaan säilyttää antamalla laissa Metsätalous Oy: n henkilöille valtuudet muihin maankäyttöratkaisuihin kuin maan myyntiin ja luovutuslain mukaisiin vuokrasopimuksiin.

Lakimuutoksen yhteydessä tulee varmistaa suunnitteluyhteistyön jatkuvuus ja
turvata uudistuksessa vaarantuvat alueiden vaikutusmahdollisuudet asettamalla
Metsähallitukselle aluekehitysvelvoite.

Tämä tarkoittaisi maakuntaohjelmien edistämisvelvoitetta, alueellista työllistämisvelvoitetta sekä Metsähallituksen laatimien luonnonvarasuunnitelmien kytkemistä osaksi alueellista suunnittelua ja velvoitetta niiden käsittelystä maakuntahallituksissa / tulevissa itsehallintoalueiden hallituksissa. Metsähallitukselle luontevasti sopivia aluekehitystehtäviä olisivat mm. luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kehittämisen tukeminen.

Yhteenveto:

Edellä lausuttuun viitaten Kainuun liitto toivoo, että Metsähallituksen organisointia koskeva lakiehdotus valmistellaan kokonaan uudelleen ottaen huomioon esille nostamamme kansalliset ja alueelliset erityistarpeet ja tahtotilan. Lisäksi on tarpeen jatkaa ja laajentaa keskustelua Metsähallituksen omistajaohjauksesta ja valtion metsätalouden alueellisesta roolista sekä metsäbiotalouden edistämisestä yhteistyössä valtion ja maakuntien kesken.

Kainuun liitto

 

Pentti Malinen, maakuntajohtaja

Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja