Olet täällä

Lausunto HE ELY-keskuksista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Kainuun liitto on 16.9.2014 antanut lausuntonsa Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnön mukaisesti. Käytännössä lausuntopyyntö on koskenut ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamista.

Hallituksen esitys ELY -keskuksista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Kainuun liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamista, käytännössä ELY -keskusten ja TE -toimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamista. Samalla liitto pahoittelee lyhyttä lausunnonantoaikaa. Asia on ollut valmistelussa useita kuukausia, mutta lausuntojen antamiselle on annettu aikaa vain kaksi viikkoa. Lyhyt lausuntoaika tarkoittaa sitä, ettei liitto voi antaa asiasta maakuntahallituksen käsittelemää lausuntoa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisen tavoitteena on mm. keskuksen alle koottavien tehtävien nykyistä tehokkaampi, yhdenmukaisempi ja tasapuolisempi hoitaminen sekä merkittävät tuottavuussäästöt. Esitetyt yleiset tavoitteet ovat hyviä. Mikäli arviot 80–100 henkilötyövuoden säästöistä pitävät paikkansa ja mikäli tavoite on vielä saavutettavissa eläköitymis- ja tehtäväjärjestelyin ilman irtisanomisia, muutos on taloudellisesta näkökulmasta perusteltu. Toisaalta ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen perustaminen on jatkoa useille valtion aluehallintoa muokanneille muutoksille, joiden kohteena erityisesti ELY-keskukset ovat viime aikoina olleet.

Jatkuvat muutokset ja ELY-keskuksiin kohdistuvat juuri alkaneet YT-neuvottelut aiheuttavat henkilöstössä epävarmuutta ja hankaloittavat ELY-keskusten toiminnan ja resurssien suunnittelua sekä tehtävien hoitamista. Olisi hyvä, jos taustalla valtionaluehallinnon uudistamisessa olisi olemassa ministeriöiden hallinto-rajat ylittävä kokonaisnäkemys osittaisoptimoinnin välttämiseksi

Suurin osa kehittämis- ja hallintokeskuksen alle koottavista tehtävistä on hallinnollisia ja paikkariippumattomia tehtäviä, joista osa on jo sijoitettu erillisyksiköihin. Näiden tehtävien verkostomaisella yhteen kokoamisella todennäköisesti saavutetaan toimintojen tehostamista ja turvataan ko. asioiden valtakunnallisesti nykyistä yhdenmukaisempi hoitaminen. Kehittämis- ja hallintokeskukseen siirtyviin tehtäviin on luettu myös kehittämistehtäviä, mm. strategiatyön tuki. Tämänkaltaiset tehtävät liittyvät myös ELY-keskusten maantieteellisiin toiminta-alueisiin ja kunkin ELY-keskuksen strategiseen suunnitteluun ja myös yhteistyöhön toiminta-alueella, ml. maakunnan kehittämistyö. Kehittämis- ja hallintokeskukseen siirtyvien henkilöstö- ja yleishallinnollisten tehtävien, ohjaus- ja kehittämistehtävien, maksatustehtävien ja tukitehtävien siirrolla voi olla vaikutuksia ydintehtävien hoitamiseen. Uudistus on toteutettava niin, ettei ongelmia synny.

Kun valtion aluehallinnon toimijat muutamia vuosia sitten koottiin hallinnon ja hallintorakenteiden tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi vuoden 2010 alussa aloittaneiksi ELY-keskuksiksi ja aluehallintovirastoiksi, nyt esitetyn muutoksen myötä tullaan tilanteeseen, jossa yksittäisen ELY-keskuksen henkilöstöä voi kuulua neljän eri organisaation alaisuuteen ja esimerkiksi maksatustehtävät ovat eri muutosten myötä hajaantumassa yhdestä kolmeen yksikköön. Kainuun ELY-keskuksesta on muodostumassa konserni, jossa työskentelee neljän eri organisaation henkilöitä. Uudistuksessa on varmistettava, ettei tällainen toimintojen pirstaloituminen aiheuta ongelmia käytännön työssä.

Lainaamme lisäksi suoraan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ansiokasta lausuntoa: ”Muutosta on valmisteltu hyvin, mutta lakitekstiin on jäänyt joitakin pieniä viimeistelyvaiheen kiireestä kertovia virheitä. Lakipykälissä puhutaan vuoroin ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisestä kehittämis- ja hallintokeskuksesta, vuoroin keskuksen nimestä on jätetty pois sana ”yhtei-nen”. Koska kyseessä on organisaation nimi, sen kirjoitusasun olisi syytä olla sama kaikissa lakipykälissä. ELY-keskuksista annetun lain 5 b §:ssä puhutaan pelkästä kehittämiskeskuksesta hallintoa mainitsematta, 9 a §:ssä mainitaan puolestaan ”keskukset” kun ilmeisesti tarkoitetaan ELY-keskuksia. Julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevan lain 14 luvun 2 §:ssä kehittämis- ja hallintokeskus -termi on jäänyt kokonaan pois. Lakiteksteissä muutokset ja täydennykset kerrotaan merkityn punaisella, mutta merimiesten matkakorvauksia koskevan lakitekstin mustalla kirjoitetussa tekstissä puhutaan nyt perustettavasta kehittämis- ja hallintokeskuksesta. Näin ollen lukija ei voi olla muidenkaan kirjausten osalta täysin varma siitä, että kaikki muutokset on merkitty tekstiin näkyvästi.”

Kainuun liitto painottaa, että ennen uudistuksen toteuttamista on varmistettava, että uudistuksella todella on lisäarvoa. Tehtäväsiirrot ja muutokset eivät saa hankaloittaa ELY-keskusten tai TE-toimistojen toimintojen ja resurssien suunnittelua tai ydintehtävien hoitamista. Kaikkein tärkeintä on huolehtia siitä, että jokainen ELY-keskus pääsee aidosti ohjaamaan omia, tarvitsemiaan tukipalveluita. Ei siis saa käydä niin, että tukipalvelut todellisuudessa alkavat ohjata ELY:jen käytännön toimintaa.

Kainuun liitto ja Kainuun ELY ovat aikanaan esittäneet omaa maakunnallista toimintojen tehostamisen mallia, jossa oli sitouduttu parantamaan jo ennestään kärkiluokkaa olevaa tehokkuutta ja tekemään määrärahojen pienentymisestä aiheutuvat lisäsäästöt. Jatkossa aluelähtöistä kunta/valtio rajojen ylittämistä tulee mielestämme edelleen ennakkoluulottomasti hakea hyvin alueen tuntevan asiakaspalvelun takaamiseksi.

Lisätiedot: Kehittämisjohtaja Jorma Teittinen 044-7100 859 tai jorma.teittinen@kainuu.fi

KAINUUN LIITTO

 

Pentti Malinen, maakuntajohtaja               
Jorma Teittinen, kehittämisjohtaja