Olet täällä

Yleinen varautuminen ja häiriötilanteet sekä koronauhka

Koronaviruksen leviämisen uhka huolestuttaa meitä kaikkia henkilökohtaisesti. Epidemiat ja pandemiat ovat yksi monista uhkatekijöistä, joihin yhteiskunnan, sen eri toimijoiden ja ihmisten tulee ennakolta varautua. Yleisestä varautumisesta huolimatta tulee myös yllättäviä tilanteita, joissa pitää osata toimia järjestäytyneesti ja rationaalisesti.

Yleinen varautuminen lähtee yksilötason varautumisesta; jos se on kunnossa, on parempi todennäköisyys uhkien ehkäisyyn ja kriiseistä toipumiseen, eli laajoistakin uhkista selviäminen on huomattavasti helpompaa.  ”72 tuntia” on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille (http://72tuntia.fi/ ). Henkilötason toimintaan käyttäytymisen Koronan tapauksessa ovat THL ja Kainuussa sote ovat antaneet akuuttiin tapaukseen liittyvää täsmäohjeistusta; ja ohjeita päivitetään ajantasaisesti tilanteen vaatimalla tavalla.

Julkisessa toiminnassa varautuminen kuuluu jokaisen organisaation ja hallinnonalan vastuulle ts. toimivaltainen viranomainen on määritelty lainsäädännöllä. Normaaliolojen häiriötilanteista ja riskeistä yleensä voidaan ja tulee selvitä näissä puitteissa. Koronan tapauksessa STM on antanut ohjeet, jotka koskevat sote- ja terveyden huollon henkilökuntaa ja vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut opetusalaa. Koulut (mm. Kajaanissa) ja sote-organisaatiot soveltavat näitä paikallisesti.

Kunnissa (ja kuntayhtymissä) on vastaavasti omat varautumissuunnitelmat (toiminnan jatkuvuuden hallinta). Tartuntatauteihin liittyvä varautuminen koskee erityisesti kuntia ja sotea. Kainuussa ei ole korona-tapauksia esiintynyt (tilanne 12.3.), mutta tilanne on erityisesti Kainuun soten seurannassa. Kainuun sote julkaisi viimeisimmät ohjeensa 11.3. Kunnat ja sote pitävät myös keskenään Kainuun tilanteesta yhteyttä.

Kainuun liiton osalta meillä on vastuu oman organisaatiomme toimintakyvyn säilyttämisestä ja tunnistetun riskin (korona) ennalta torjumisesta omassa toiminnassamme. Toimimme yksilötasolla oman työterveyshuollon ja Kainuun soten ohjeita noudattaen sekä juuri saatujen valtioneuvoston suositusten mukaan. Maakunnan liitoissa on sisäisiä ohjeistuksia annettu sitä mukaa kuin virustapaukset ovat po. maakuntaan levinneet. Vaikka Kainuu ei ole viruksen leviämisaluetta, olimme 12.3. annetulla sisäisellä ohjeella täsmentäneet omaa varautumistamme hieman ennen valtion linjauksia.

Jos mikä tahansa kriisi laajenee alueellisesti ja/tai ei ole yksittäisten hallinnonalojen hoidettavissa, voidaan lainsäädännön mukaisesti ottaa käyttöön järeämpiä toimia. Tässä valtioneuvostolla ja presidentillä on vastuu(erityisesti valtuuslaki). Torstaina 12.3. valtioneuvosto julkaisi omat toimenpiteet ja suositukset; vielä ei kuitenkaan otettu käyttöön valtuuslaissa mahdollistettuja erityistoimia. 

Varautumisesta ja valmiussuunnittelussa on lisäksi hyvä muistaa, että tavoitteena siinä on henkilökohtaisen ja organisaatioiden sekä viime kädessä kokoyhteiskunnan toimintakyvyn säilyttäminen niin normaaliolojen häiriötilanteissa kuin (äärimmäisissäkin) poikkeusoloissa. Paniikkiin tai paniikkiratkaisuihinkaan ei siis pidä joutua; silloinkin varautuminen on epäonnistunut.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun alueellisen valmiusfoorumin pj.

.

 

Lisää uusi kommentti