Olet täällä

Tarvitaanko kaavajärjestelmän uudistamista ja millaista?

Toimivaa järjestelmää ei kannata itsetarkoituksellisesti lähteä korjaamaan. Maakuntajohtajat[1] ovat antaneet ympäristöministeriön lainvalmistelijoille erittäin kriittistä palautetta muutosehdotuksista, jotka koskevat alueiden käytön suunnittelua maakuntatasolla. 

Maakuntakaavaprosessi on vuonna 2014 uudistunut ja samalla merkittävästi nopeutunut. Ympäristöministeriön vahvistamismenettelyn poistuttua useimmat vaihemaakuntakaavat ovat saaneet lainvoiman jo kahdesta kolmeen vuotta vireille tulonsa jälkeen. Ihmettelemme suuresti mistä uudistamistarve nyt tulee, kun se selvästi ei nouse kuntakentästä eikä maakunnista!

Maakuntakaavat kaikkien 18 maakunnan alueella kattavat koko maan ja yhteen sovittavat eri alueidenkäyttötarpeita kustannustehokkaammin kuin mikään muu mahdollinen kaavainstrumentti. Maakuntakaavat estävät epätarkoituksenmukaista osaoptimointia.

Ympäristöministeriön valmistelussa on erikoista se, että sidosryhmien arvioitavaksi on saatu vain yksi vaihtoehto. Ja ikävä kyllä ministeriöstä kommenteille tullut luonnos vie mielestämme pohjan pitkäjänteiseltä suunnittelulta, joka on nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena.

Kommenteilla ollut suunnittelujärjestelmän luonnos on mm. oikeusvaikutteisten teemojen osalta aivan liian suppea. Maakuntakaavan oikeusvaikutusten tulee ehdottomasti koskea myös alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä luonnonvarojen käyttöön liittyviä aluevarauksia. Tärkeitä maakuntakaavassa yhteen sovitettavia asioita ovat mm. elinkeinoelämän toimintaedellytykset, liikennejärjestelmä, matkailu- ja virkistys, luonnonsuojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö, kulttuuriympäristö ja maisema sekä puolustusvoimien tarpeet ja uusiutuva energia.

Maankäyttö- ja rakennuslaki kytkeytyy lisäksi moniin muihin lakeihin, joissa edellytetään erityislainsäädännön mukaisen suunnittelun etenemiselle oikeusvaikutteista kaavaa - usein juuri maakuntakaavaa. Luonnos irrotti keinotekoisesti liikennejärjestelmän ja -verkon sekä infrastruktuurin alueidenkäytöstä.

Suurella joukolla kunnista ei ole nyt eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa riittäviä resursseja eikä tarvettakaan kattavaan yleiskaavoitukseen. Näissä kunnissa tukeudutaan täysin maakuntatason suunnitteluun ja selvityksiin. Maakuntakaava on tällöin alueen ainoa demokraattisesti käsitelty ja hyväksytty pitkän ajanjakson oikeusvaikutteinen maankäytön kehittämissuunnitelma.  Mikäli maakuntakaava olisi oikeusvaikutuksiltaan suppea, jäisi valtaosa taajamien ulkopuolisia alueita ilman maankäytön suunnitelmallista selkärankaa. Ongelma koskee erityisesti harvaan asuttua osaa maasta.

Suunnittelujärjestelmäluonnoksessa esitettiin uutta, kaupunkiseutujen yleispiirteiseen suunnitteluun tarkoitettua kaavatasoa, kaupunkiseutukaavaa. Mikäli laissa haluttaisiin varmistaa, että suurilla kaupunkiseuduilla tehdään oikeusvaikutteisia kaupunkiseutukaavoja, tulisi kaavan laatija ja kaavan hyväksyvä toimielin määritellä yksiselitteisesti. Osa-aluemaakuntakaava antaisi tähän yhden ratkaisun. Kommenteilla ollut luonnos ei riittävästi tue suunnittelun kansanvaltaisuutta.

Kaupunkiseutukaavaa koskeva suuri kysymys onkin kaupunkiseutukaavan tosiasiallinen tarve. Nykyinenkin lainsäädäntö sisältää mahdollisuuden kaupunkiseutukaavan kaltaiseen menettelyyn. Tätä menettelyä ei juuri ole otettu käyttöön, mikä tarkoittaa, että kaupunkiseutukaavalle ei tosiasiallisesti ole aitoa tarvetta.

Kokonaisuudistuksessa tulee keskittyä todellisesta tarpeesta lähtevään kehittämiseen maan eri osien moninaisuus ja ominaisluonne huomioon ottaen. Liittymäkohdat liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltavaan valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan tulee tarkastella huolellisemmin. Valmistelussa tulee keskittyä selkiyttämään kaavatasojen välistä roolijakoa ja edistämään digitalisaatiota.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja

[1] Mkj. Pentti Malinen on toiminut vuonna 2019 Suomen maakuntajohtajien kollegion puheenjohtajana. Kannanotto maankäyttö- ja rakennuslainuudistuksen ensimmäisiin lakiversioihin annettiin kollegion viimeisimmässä kokouksessa 4.12.2019.

Lisää uusi kommentti