Olet täällä

Tämä puhe oli tarkoitus pitää talvisodan päättymisen muistojuhlassa 13.3. Juhla peruttiin varotoimena koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
 

Talvisodan päättymispäivän johdosta 13.3.2020

Kainuu on rajamaakunta. Olemme eläneet alueemme historian näkökulmasta pitkää rauhan aikaa. Edellisen kerran sodan konkreettiset vaikutukset osuivat Kainuuseen 80 vuotta sitten päättyneessä talvisodassa ja sitä seuranneessa jatkosodassa. 

Viime kuukausina on Kainuussa järjestetty useita talvisotaa käsitelleitä seminaareja ja tilaisuuksia. Monissa tutkijapuheenvuoroissa on käsitelty talvisodan merkitystä, erityisesti talvisodan henkeä. Teemu Keskisarja kiteytti asian toteamalla, että talvisodan ihme oli sekä sotilaallinen ihme että psykologinen ihme. Lisäksi hän toi esille näkemyksenään, että talvisodan ihmeessä riittää tutkittavaa ja selvitettävää tutkijoille pitkälle tulevaisuuteen. 

Asiaa miettiessäni olen tullut samanlaisiin ajatuksiin. Samalla kun meille kainuulaisille on tärkeää säilyttää kunnioituksemme sotien veteraaneille ja kaikille raskaan uhrin antaneille henkilöille, on tärkeää että tulkitsemme ja ymmärrämme sotien tapahtuman mahdollisimman aidosti tapahtumien historiallisessa tilanteessa. On selvästi vaara, että kun aikaa kuluu, alammekin tulkita ja arvioida asioita nykyajan tilanteista käsin ja unohdamme sen ainutkertaisen tilanteen missä esim. talvisotaa käytiin.

Arvostan historian tutkijoita ja harrastajia, ja viittaan tässä erityisesti Kainuun talvisodan tapahtumien muisto- ja juhlatilaisuuksia valmistelleisiin henkilöihin. On tärkeää, että ylläpidätte aitoa historiallista kiinnostustamme Kainuun ja Suomen sotahistoriaan ja kunnioitustamme menneiden sukupolvien uhrauksiin oman turvallisuutemme ja hyvinvointimme eteen.

On todella sääli, että olemme joutuneet aivan viime hetkellä peruuttamaan suurella työllä ja antaumuksella valmistellut juhlatilaisuudet Kainuussa. Toivon, että vastaava näyttävä muistotilaisuus voidaan järjestää vuoden kuluttua!

***

Suomen rajavartiolaitos täytti viime vuonna 100 vuotta. Rajavartiolaitoksen historiassa talvisodalla on keskeinen merkitys. Kainuun osalta rajavartioston henkilöstöllä on ollut suuri, jopa ratkaisevan tärkeä roolinsa talvisodan puolustustaisteluissa. 

Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alusta Venäjän rajasta tuli osa EU:n ulkorajaa. Kainuun rajavartioston vastuulla on 406 km tätä rajaa Kainuussa ja Koillismaalla. 

Kainuun rajavartiosto vastaa rajaturvallisuudestamme joka päivä. Rajavartioston päämääränä on taata rauhalliset olot raja-alueella sekä suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Nykyisin se on monipuolinen ja laaja-alainen turvallisuusviranomainen, jonka merkitys harvaan asutuilla alueilla kuten Kainuussa on aivan erityinen.

***

Talvisodan ratkaisevia ja jopa kansainvälisesti kuuluisimpia taisteluita käytiin Kainuussa, Suomussalmen Raatteentiellä ja Kuhmossa. Näitä tapahtumia ja taistelupaikkoja tuodaan esille mm. Raatteenportissa ja Kuhmon Talvisotamuseossa. Talvisotaan liittyvä merkittävä paikka on myös Kajaanissa sijaitseva Impilinna, josta johdettiin pohjoisen Suomen talvisodan taisteluja. Näin ollen Kainuu erottuu maakuntana erityisenä sotahistorian näyttämönä.  

Kainuussa on lisäksi runsaasti muita sotahistorian muistoja. Mainittakoon mm. Kajaanin rauniolinna ja jääkäriliikkeen lukuisat historialliset paikat. Kainuun sotahistoria antaa edelleen kiinnostavia teemoja ja aineksia uusille tutkimuksille, kirjallisuudelle ja dokumenttituotannolle. 

Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä sotahistoriaan liittyvä matkailu noussee nykyistä merkittävämpään rooliin myös sotiin, niiden merkitykseen ja syihin liittyvän tiedonvälityksessä. 

***

Totesin jo, että on tärkeää että tulkitsemme ja ymmärrämme sotien tapahtumat mahdollisimman aidosti tapahtumien historiallisessa tilanteessa. Tähän ymmärrykseen kuuluu nähdä, että meidänkin alueelle ulottuneilla taisteluilla ja sodilla on kulloisestakin kansainvälispoliittisesta tilanteesta johtuneet syyt. Historiaa ei tule unohtaa. Vaan historiasta tulisi oppia. Oppia miten vältetään kansainväliset jännitteet ja kuinka pienet kansakunnat voivat niiden paineissa selvitä.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja 

Lisää uusi kommentti