Olet täällä

Suomi 100 Kainuun tapahtumilla on luotu vahva pohja maakunnan markkinoinnille

Kuluneen vuoden Suomi100 - tapahtumat Kainuussa ovat todistaneet meille kainuulaisille, kuinka vahva kulttuurinen ja henkinen perintö tällä maakunnalla on ja kuinka tiiviisti se liittyy Suomen itsenäisyyden historiaan. Kainuussa on myös juhlittu poikkeuksellisen innokkaasti Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Näin juhlavuosi on vahvistanut Kainuussa tulevaisuuden uskoa ja tahtoa kehittää maakuntaa ja sen tulevaisuutta.

Kainuussa Suomi100 –juhlavuodesta on otettu ”kaikki irti”! Juhlavuoden teemana on ollut YHDESSÄ. Juuri näin – yhdessä – Kainuussa on toteutettu määrällisesti ja laadullisesti mittava juhlavuoden 2017 ohjelma. Kainuun liittona olemme pitäneet merkittävänä, että maakunnat ovat saaneet keskeisen roolin ulottaa juhlavuosi sananmukaisesti kaikkialle Suomeen.

Juhlavuoden teemaan on sisältynyt kolme näkökulmaa – menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Miten nämä teemat ovat Kainuun Suomi 100 –juhlavuodessa esiin nousseet kulttuurin ja historian osalta?

Kulttuuri ja identiteetti itsenäisyyden perustana

Kainuulaiset voivat hyvillä perusteilla väittää, että suomalaisen kulttuurin juuret löytyvät täältä. Kalevalainen perinne loi perustan suomalaisen identiteetin synnylle ja kielen kehitykselle. Elias Lönnrotin pääosin Kajaanista käsin Vienan Karjalasta keräämät runot tekivät suomalaisten ikivanhan, omaperäisen kulttuurin salonkikelpoiseksi. Eepos loi vahvan pohjan suomen kielen kehitykselle ja kansallistunnon heräämiselle. Mehiläisen, Suomen ensimmäisen aikakauslehden, syntysanat lausuttiin Suomussalmella vuonna 1834.

Kainuulla oli muutenkin merkittävä rooli kansallisessa heräämisessä. Kuvataiteessa Kainuu innoitti karelianisteja. Kuhmon Juminkeossa kesällä pidetty Akseli Gallen-Kallelan Kuhmo-suhdetta kuvannut näyttely todisti vahvasti kuinka läheinen ja syvät oli taiteilijan Kuhmosta saamat vaikutteet Kalevalan kuvitukselle. Taiteilija Louis Sparre ja valokuvaaja I.K. Inha lukeutuivat myös Kuhmon kautta Vienan Karjalaan matkanneisiin karelianisteihin. Runonlaulun perinnettä vaalitaan erityisen aktiivisesti juuri Kuhmossa – Runonlauluakatemian ja Sommelo-tapahtuman kautta. Vuoden lopulla on odotettavissa ”Kainuun karelianisteista” kattavasti kertovan kirjan julkistus.

Maakuntamme syrjäisen sijainnin ja pienen väestömäärän huomioon ottaen kainuulaisten ja Kainuussa toimineiden merkkihenkilöiden panos Suomen historiassa on vertaansa vailla.

Kansallisrunoilijamme ja kansamme kenties rakastetuin runoilija Eino Leino syntyi ja asui nuoruutensa Paltaniemellä. Karhulanvaaran pappilassa Suomussalmella puolestaan varttui Suomen itsenäistymisen aikakauden kansankuvaaja Ilmari Kianto. Luonnollisesti Kainuun kulttuurin merkkihenkilöitä muistetaan vielä joulukuun aikana osana Suomi100 –juhlavuotta.

Jääkäriliike löysi Kainuusta vahvan tukikohdan. Hyrynsalmelainen kansanedustaja J.A. Heikkinen – Hallan Ukko – oli kuuluisin etappireitin ylläpitäjä. Myös pian Venäjän vallankumouksen jälkeen, 7. huhtikuuta 1917 Suomussalmella järjestettiin kansalaiskokous, jossa ensimmäisen kerran vaadittiin julkisesti Suomelle itsenäisyyttä. Paitsi Kainuun Suomi 100-vuoden ehdottoman huipputapahtuman, Hossan kansallispuiston avajaisten, Suomussalmi erinomaisesti toteutti tuon 7.4. kansalaiskokouksen näytelmäsovituksena Suomussalmien kirkossa.

Edelleen - Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg oli syntynyt Karhulanvaaran pappilassa Suomussalmella. Suomen sodan jälkeisten vaikeiden vuosien poliittisen historian mahtimies Urho Kekkonen oli siteiltään kainuulainen, hän asui nuoruutensa Kajaanissa. Osuustoimintaliikkeen keskeinen käynnistäjä Hannes Gebhard asui nuoruutensa Kajaanissa.

Pieneltä osaltamme Kainuun liitto on tukenut myös Urkin elämästä kertovaa uutta tv-dokumenttia, joka julkistuu vielä loppuvuoden aikana.

Tulevaisuuteen uskova Kainuu

Muutama poiminta tulevan vuoden tapahtumista osoittaa tulevaisuuteen. Kainuun kirjastojen Novellikoukku -hankkeessa on neulottu jo yli 800 peittoa vuonna 2017 syntyville kainuulaisille vauvoille. Vuoden ensimmäisille vauvoille peitot luovutettiin Kainuun keskussairaalan synnytysosastolla.

Musiikki ja tanssi suuressa roollissa juhlavuoden tapahtumissa

Musiikki, erityisesti Kainuussa tuotettu musiikki, on ollut keskeisessä roolissa Suomi 100 -juhlavuoden Kainuun tapahtumissa. Vuosi alkoi uudenvuoden konsertilla Sotkamon kirkossa. Kainuun maakuntajuhla alkoi Sadan vuoden soitto –konserttisarja.

Perinteisen itsenäisyysaaton vastaanoton sijasta kutsuimme kainuulaiset nauttimaan ainutkertaisesta Kainuulle omistetusta musiikillisesta suurteoksesta – Kainuu-kantaatista. Kapellimestari Satu Simolan säveltämä ja sanoittama teos oli kantaesitys ja keräsi yleisökseen loppuunmyydyn Kajaani-hallin. Sen toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Kajaanin merkittävimmät musiikin ja tanssin osaajat. Paula Hänninen on kuvannut käsiohjelmassa esitystä, että se ”kuvailee taitavasti kainuulaista sielunmaisemaa, periksi antamattomuutta sekä yhteisöllisyyttä”.

Pienen kortensa kekoon kantoi tässäkin Kainuun liitto osallistumalla Suomi tanssii –haasteeseen omalla esityksellään. Haasteen meille teki tanssiryhmä Äijät.

Kulttuuria ja historiaa koskevat tapahtumat, kirjat ja muut julkaisut antavat meille erinomaisen pohjan vuonna 2018 aloittaa laajassa yhteistyössä Kainuun aluemarkkinointi ja mainetyö!

Juhlavuosi lukuisine onnistuneine tilaisuuksineen on tuonut näkyväksi Kainuun ja kainuulaisten vahvan identiteetin, historian ja kulttuurin vahvuudet, luonnon merkityksen ja nykyiset menestystarinat. Merkkejä kasvavasta oman arvon tunnosta ja kunnianhimosta on ollut selvästi havaittavissa. Pois liika vaatimattomuus! Kertokaa Kainuusta maailmalle myönteisiä viestejä! Niihin on aihetta.

Pentti Malinen, maakuntajohtaja

Lähteitä

Elias Lönnrot Kainuussa: http://www.juminkeko.fi/lonnrot
Juminkeko / Akseli Gallen-Kallela näyttely: http://www.juminkeko.fi/aiempi.asp?eID=211
Via Kalevala –tapahtuma 2017: http://elamysmatkailu.fi/fi/via-kalevala-2017-paatapahtuma-22-7-6-8/
Sommelo: www.sommelo.net
I.K. Inha: https://mihku.fi/ihmettele/inha
Eino Leino –talo: http://www.einoleinotalo.fi
Ilmari Kianto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/ilmari-kianto-kainuun-laulaja
http://375humanistia.helsinki.fi/filosofian-kunniatohtorit/ilmari-kianto-valkoinen-anarkistikirjailija
Hallan Ukko:
https://yle.fi/uutiset/3-8991047
http://www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaari/tietoa-museosta/halla

Hannes Gebhard: http://pellervo.fi/gebhard/
https://eskopiippo.wordpress.com/2014/02/03/hannes-gebhard-pellervolaisen-osuustoiminnan-isa-kasvoi-kajaanissa/
K.J. Stålberg: http://suomenpresidentit.fi/stahlberg/
UKK: http://suomenpresidentit.fi/kekkonen/
Kekkonen, tv-dokumenttisarja: https://yle.fi/aihe/kekkonen
7.4.1917 kansalaiskokous: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tiesitko-taman-suomi-julistettiin-itsenaiseksi-jo-huhtikuussa-1917-asialla-oli-suomussalmen-kirkkokokous/

Kirjailijaseurat

Lönnrot-seura: https://www.facebook.com/EliasLonnrotseura
Eino Leino –seura: https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leino
Ilmari Kianto –seura: http://www.kolumbus.fi/kansi.kianto

Musiikkitapahtumat

Laulusarja Kainuulle: http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/suomi100-vuotta/sotkamossa-hieno-aloitus-juhlavuodelle/
https://yle.fi/uutiset/3-9375770
Sadan vuoden soitto: https://yle.fi/uutiset/3-9764653
KainuuGaala

Lisää uusi kommentti