Olet täällä

Nyt asetetaan tavoitteet valtakunnalliselle 12-vuotiselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle[1]

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan ensimmäistä kertaa. Se ja alueelliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat otettiin lainsäädäntöön Sipilän hallituksen esityksestä. Nyt meneillään on merkittävä valmisteluvaihe, kun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet päätetään. Tässä blogissani esitän, miten suunnitelman tavoiteaihioita tulisi terävöittää.

Tavoiteaihioista päätökseen
 

Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu etenee kohti ensimmäistä merkittävää etappia: suunnitelman tavoitteiden asettamista. Maakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia on jo laadittu; Kainuun suunnitelma valmistui jo vuoden 2018 lopulla.

Liikenne- ja viestintäministeriö esitteli sidosryhmille suunnitelman tavoiteaihioita keskustelutilaisuudessa 10.1.2020. Tilaisuus oli hyvin informatiivinen, joskin keskustelut jäivät valmisteltujen puheenvuorojen ja verkkoyhteydellä käytyyn kommentointiin. Seuraavat ajatukset ovat syntyneet pääosin po. tilaisuuden ja toisaalta Itä-Suomen liittojen liikennevastaavien keskustelujen virittäminä.

Tavoitteita koskevat linjaukset ohjaavat lopputulosta hyvin paljon ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelma tullaan rakentamaan asetettujen tavoitteiden perusteella, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Hän johtaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavaa parlamentaarista ryhmää. Sanna Marinin hallitus on asettanut valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun parlamentaarisen ohjausryhmän[2] toimikaudeksi 20.12.2019 - 30.4.2021. Parlamentaarisen ohjausryhmän tehtävänä on mm. hyväksyä suunnitelmalle tavoitteet.

Parlamentaarinen ohjausryhmä on linjannut keskustelun pohjaksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoiteaihiot:

  1. Työmarkkina-alueiden toimivuutta kehitetään kaupunkiseutujen välistä saavutettavuutta parantamalla.
  2. Suomen alueiden kansainvälinen saavutettavuus paranee.
  3. Kuljetusten tehokkuus ja toimintavarmuus paranevat.
  4. Työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla paranee ja henkilöautosuoritteen kasvu taittuu kaupunkiseuduilla.
  5. Tieliikenteen turvallisuus paranee kohti muiden liikennemuotojen turvallisuustasoa ja EU:n nollaskenaariota.
  6. Liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee.
  7. Kestävien kulkumuotojen osuus kasvaa ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät kohti kansallista liikenteen päästövähennystavoitetta.
  8. Liikennejärjestelmä mahdollistaa keskeisen tiedon hyödyntämisen ja uusien teknologioiden käytön täysimääräisesti.
     

    Miten valtakunnallisen suunnitelman tavoitteet selkeytetään?
     

    Ministeriön sidosryhmätilaisuudessa(kin) korostettiin, että valmistelussa olleet tavoiteaihiot ovat aidosti arvioitavissa ja tavoite on niitä terävöittää mm. yhdistämällä ja priorisoimalla.

    Esitän tavoitteiden selkeyttämiseen yksinkertaista lähestymistapaa, joka em. tilaisuudessa ei juuri tullut esille. Nähdään liikennejärjestelmä monitasoisena (kaavajärjestelmän tapaan): valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla käsitellään vain asioita, jotka ovat aidosti koko maata koskevia. Ja jätetään alueelliset ja paikalliset liikennejärjestelmäasiat maakunnallisten liikennesuunnitelmien ratkaistavaksi. Mielestäni tämä tehtäväjako mielessä tavoiteaihioista saadaan terävämpiä ja niitä voidaan tiivistää siirtämällä tehtävää maakunnallisiin suunnitelmiin.

    Valtakunnan tason näkökulmana Suomen ja sen alueiden saavutettavuus
     

    Ensin on asetettava tavoitteet Suomen kansainväliselle saavutettavuudelle. Tavoiteaihiossa 2 on tähän pohjaesitys ja se on yksinkertaisuudessaan selkeä. Erinomaista siinä on myös se, että tavoite viittaa alueiden saavutettavuuteen. Ei siis riitä, että osa Suomen alueista on hyvin saavutettavissa. Lentoliikenteen tapauksessa se voisi tarkoittaa, että vain Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuutta tarkastellaan. Voisiko olla tarpeen vielä korostaa, että saavutettavuutta tarkastellaan kaikilla liikennemuodoilla sekä niin ihmisten, tavaroiden kuin tiedon liikkuvuutena Suomeen ja Suomesta.

    Toinen tavoitteiden taso on Suomen sisäistä saavutettavuutta ja koko maata koskevat tavoitteet. Tavoiteaihiot 3-6 ovat parhaiten tähän liittyviä. Voisiko nämä tavoitteet tiivistää kahteen, joista toinen koskee kuljetuksia ja toinen henkilöliikennettä. Tavoite 3 koskee kuljetuksia ja on selkeä. Tavoite 4 ja siihen yhdistettynä tavoite 1 voisivat muodostaa toisen tavoitteen. Em. tavoiteaihioissa molemmissa korostuu työssäkäyntiliikenne. Sitä, onko tämä rajaus liiankin suppea, voinee pohtia. Tavoitteen 1 sisältö, jos se tulkitaan tiukasti, voi olla ristiriitainen aluepoliittisten tavoitteiden kanssa korostaessaan kaupunkiseutujen välistä työssäkäyntiä eli työssäkäyntialueiden laajentamista. Eikö ole tarkoituksenmukaisempaa tavoitella koko maassa työssäkäyntialueiden sisällä saavutettavuutta. Se tavoite kuuluisi huomioida juuri maakunnallisissa suunnitelmissa.

    Tavoite 7 on aidosti valtakunnallinen. Lopullisessa muotoilussa kannattaisi katsoa ovatko tavoiteaihion 4 viittaus kestäviin kulkumuotoihin sisällytettävissä samaan tavoitteen 7 kanssa.

    Tavoiteaihion 8 voisi jättää pois, sillä se (viittaa vahvasti digitaalisuuteen) on pikemminkin keino kuin tavoite sinällään. Ellei sitten aseteta tietoliikenteelle ja sen infralle omia erillisiä tavoitteita.

    Omana tavoitteena tai suunnitelmaa rajaavana linjauksena valtakunnallisen suunnitelman tulisi sisältää maininta maakunnallisiin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Niiden laadinnassa tulisi ottaa huomioon valtakunnallisen liikennejärjestelmän tavoitteet sovittaen ne paikallisiin olosuhteisiin sekä ottaen mahdollisia alueellisia tavoitteita. Esimerkkinä maakunnallisilla suunnitelmilla toimeenpantavista valtakunnallisista tavoitteista ovat työssäkäyntialueiden saavutettavuutta sekä paikallista liikennettä (pyöräily, jalankulku) koskevat toimenpiteet. Se miten pyöräilyä tai muuta kevyttä liikennettä hoidetaan Helsingin seudulla ei vaikuta siihen, miten ne toteutetaan Kainuussa – eikä päinvastoin.

    Entä tietoliikenne?
     

    Oletamme, että valtakunnallinen liikennejärjestelmä pitää sisällään myös tietoliikenteen. Digitalisoituminen merkitsee tietoliikenneyhteyksien kautta tapahtuvan saavutettavuuden (esim. laajakaista- ja mobiiliverkkojen kattavuus) kehittämisen tarpeen. Datapalvelinkeskukset ja huippunopeat datayhteydet ja niiden hankkeet koskettavat Kainuutakin läheisesti. Rakenteilla on yksi Euroopan tieteellisen laskennan solmukohdista Kajaaniin ja tätä kautta kulkeva yhteys suunniteltuun Koilliskaapeliin Jäämeren kautta USA:an, Japaniin ja Kiinaan on mittaluokaltaan valtakunnallinen ja kansainvälinen.

    Tarvitaanko visionäärisiä, 2050 tavoitteita?
     

    Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat laajana rintamana esittäneet valtakunnallisiin raideliikennesuunnitelmiin ns. Itärata-hanketta. Se tarkoittaa lähivuosina Savon ja Karjalan radan liikennöitävyyden parantamista niin, että liikennenopeuksia on mahdollista nostaa. Toisessa vaiheessa rakennettaisiin rataoikaisu Helsingin lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. Tämä ja muut suuret ratahankkeet tulee mielestämme nähdä yhtenä kokonaisuutena, johon myös mahdolliset Jäämeren yhteydet ja Tallinnan tunneli tulevat mukaan. On mielestämme selvää, että nykyisen liikenneverkon korjausvelan hoitaminen on kiireellinen ja juuri valmisteilla olevaan 12-vuotiseen suunnitelmaan keskeisenä toimenpidekokonaisuutena kuuluva asia. Rataverkon kokonaistarkastelu on kuitenkin tarpeen ja se tulisi olla osa vuoteen 2050 ulottuvaa visiota ja tavoitetta.

    Pentti Malinen, maakuntajohtaja

    Kuva Kansallisesti merkittävät 2020-2040-lukujen ratahankkeet


[1]  Liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta lisätietoa: https://www.lvm.fi/-/valtakunnallisen-liikennejarjestelmasuunnitelman-valmistelu-tarkeassa-vaiheessa-nyt-linjataan-tavoitteet-1029742

[2]  https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8067 7e90

Lisää uusi kommentti