Olet täällä

Menettääkö Itä- ja Pohjois-Suomi EU-ohjelmarahoitusta 2021 jälkeen?

Suomen omat kannanotot EU:n komission budjettiehdotukseen ovat ratkaisevia sille, millaiset mahdollisuudet Itä- ja Pohjois-Suomella ja Kainuulla on saada EU:n eri rahoituksia tulevalla budjettikaudella. Jos EU:n budjetti kiristyy ja jäsenmaat haluavat uusia rahoituskohteita, on alueellemme tärkeiden koheesio-, maatalous- ja raja-alueohjelmien rahoitustasoa vaikea saada säilymään. Niihin on ehdottomasti asetettava selkeät neuvottelutavoitteet.
 

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erikoisasemaa ei saa vaarantaa

Itä- ja Pohjois-Suomea koskee Suomen, Ruotsin ja Itävallan EU-liittymissopimuksen mukainen pohjoisen harvaan asutun alueen status, jossa nimetään alueen pysyvät maantieteelliset haitat: kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja harva asutus.

Itä- ja Pohjois-Suomen rikkaat luonnonvarat ovat alueen vahvuus niin kansallisessa kuin eurooppalaisessa näkökulmassa. Itä- ja Pohjois-Suomella (IP-alue) on tavoitteena oma rakennerahasto-ohjelma EU:n seuraavalla ohjelmakaudella 2021–2027. Kaikilla Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnilla on omat osaamiseen perustuvat vahvuutensa ja runsaasti kehittämispotentiaalia (NordREGIO 2009, OECD 2017).
 

Koheesiorahoituksella suuri merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisessä

Koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten taloudellisten erojen kaventaminen. BKT:n taso on kaikissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa selvästi Suomen keskiarvoa alhaisempi. Työttömyys on osassa aluetta kuten Kainuussa alentunut hyvin nopeasti, jolloin kehityksen uudeksi pullonkaulaksi on noussut puute osaavasta työvoimasta.

Tehtyjen arviointien ja selvitysten mukaan EU-varoilla on ollut merkittävä rooli maakuntien nykyisen vireen ja kasvun saavuttamisessa. Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan alueellisen arvonlisän kehitys on ollut Suomen nopeinta juuri Itä- ja Pohjois-Suomen alueella (v. 2016 kasvu oli nopeinta Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa). Myönteiselle kehitykselle on tärkeä luoda jatkossakin mahdollisimman hyvät edellytykset.
 

Harvan asutuksen kriteerit ovat keskeisiä koko Suomen EU-rahoitussaannolle

Komission EU-budjettiesitys 7 vuoden kokonaismenoista on 1,11 % EU-27 alueen yhteenlasketusta BKT:sta (1 160,6 miljardia euroa). Tämä tarkoittaa, että Brexitin jättämää aukkoa paikataan pienessä määrin uudella rahoituksella jäsenmaista, mutta vain osittain ja EU:n budjetti tiukkenee. On syytä tiedostaa, että tämä johtaa leikkauksiin EU:n suurissa menoluokissa eli koheesio- ja maatalous-/maaseutupolitiikassa. Lisää supistumispainetta ovat tuoneet jäsenmaiden ja mm. Suomenkin kannattamat budjettilisäykset.

Budjettiehdotuksessa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion (EAKR,ESR+, koheesiorahasto) rahoitus olisi noin 331 mrd. euroa. Tähän kokonaisuuteen on komission ehdotuksessa kohdistunut merkittävä (10 %:n) leikkaus ja samalla kohdentamisperusteita on muutettu. Suomen rahoitussaannon on kutienkin arvioitu nousevan kuluvan ohjelmakauden verrattuna noin 5 %. Laskentaperusteet eivät vielä ole täysin läpinäkyvät. Komission esittämää lopputulosta on lähes mahdotonta toistaa tarkasti myös siksi, että laskentaperusteita päivitetään jatkuvasti.

Suomen EU-liittymissopimuksen kirjaus pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisasemasta tulee konkretisoida koko Suomen rahoitussaantoa koskevassa kriteeristössä siten, että harvan asutuksen peruskriteeri tuottaa rahoitusta Suomelle. Tämä on komission esityksessä ongelma, sillä Suomi on Uuttamaata lukuun ottamatta ja Ahvenanmaata siirtymäalue-kategoriassa, jossa harva asutus ei olekaan tuen laskentaperuste!

Harvaan asuttujen alueiden saama erityisrahoitus (ns. NSPA[1]-tuki) tasoa on myös komission esityksessä supistumassa. Esityksessä po. tuen määrä olisi 30 €/asukas/vuosi. Kuluvan kauden tuen nykyarvoon verrattuna laskua on 13 %. Suomen tulee ottaa NSPA-tuen neuvottelutavoitteeksi vähintään 45 €/as/vuosi.

Näiden kahden rahoituskriteerin avulla Suomen koheesiopolitiikan saantoa on mahdollista parantaa ja siten vaikuttaa Suomen nettomaksuasemaan positiivisesti. Nettomaksuosuuden kannalta Suomen koheesiopolitiikan saantoa on priorisoitava Suomen neuvottelutavoitteissa ja Suomen kannanotoissa.
 

Ulkoraja-alueyhteistyön ja arktisuuden roolia vahvistettava

Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) tavoitteen jäsenmaille allokoitavat varat pienenevät noin 25 prosenttia. TEM:n laskelmien mukaan Suomen saanto laskee nykykauteen verrattuna vielä tätäkin enemmän. Rahoituksen allokointikriteereissä on Suomen kannalta ongelmallisia muutoksia ja mm. Venäjän (EU:n ulkorajan) pituutta ei huomioida rahoitustarpeissa. EU:n ulkoraja Venäjän kanssa tulee ottaa selkeästi vahvemmin huomioon Suomen neuvottelutavoitteissa samoin kuin siihen liittyen arktisen ulottuvuuden painoarvo.
 

Maaseutupolitiikka on merkittävä osa alueperusteista kehittämisvälineistöä

Suomen maatalousrahoituksen saanto on pienentymässä peräti 14 %, mikä on Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta huolestuttavaa. Maatalousrahoituksen leikkaus kohdistuisi voimakkaasti nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille, sillä ennakkotiedon mukaan leikkausten kohteena olisi nimenomaan maaseudun kehittämiseen tarkoitettu rahoitus.

Maaseudun yritystuet on turvattava. Maaseudun kehittämisen kannalta maakunnille osoitettava rooli maakuntien hanke- ja yritystukirahoituksen välittäjänä on ensisijaista. EU:n komission aie keskittää tuki ainoastaan elintarvikeketjuun kytkeytyneisiin yrityksiin jättää merkittävän osan maaseudulla sijaitsevista yrityksistä tukijärjestelmien ulkopuolelle ja olisi selkeä heikennys nykyiseen tilanteeseen nähden. Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta pidämme tärkeänä, että maaseutuyritysten kehittämiseen suunnattava rahoitus ei supistu eikä sen jakokriteeri supistu nykyisestä.

Suomen tavoiteltava parempaa saantoa koheesio- ja maatalousbudjetista

Kuluvalla rahoituskehyskaudella Suomen saannoista suurin osuus maksetaan yhteisestä maatalouspolitiikasta. Lisäksi saannot alue- ja rakennepolitiikasta sekä Horisonttiohjelmasta ovat merkittäviä. Kuluvalla kaudella arviolta 90 % Suomen saannoista maksetaan edellä mainituista politiikoista.

Suomen kanta (U 45/2018 vp), jonka mukaan että komission ehdottama rahoituskehyksen kokonaistaso 1 161 mrd. euroa on liian korkea, on ongelmallinen koheesio- ja maatalousrahoituksen säilyttämisen näkökulmasta. Suomen maksuosuuteen vaikuttaa joka tapauksessa eniten se, miten Suomen talous tulevina vuosina kehittyy. Jos Suomen BKT kasvaa enemmän kuin jäsenmaiden keskimäärin maksut kasvavat, Suomen maksuosuuskin kasvaa.

Suomen nettomaksuosuus tarkoittaa Suomen EU-maksujen ja Suomen saamisten välistä erotusta. Se on pysynyt hyvin maltillisena koko jäsenyyden ajan: Vuonna 2017 se oli 50 euroa/asukas. Suomen nettomaksun tulevaan kehitykseen vaikuttaa luonnollisesti se, miten Suomi menestyy MFF -neuvotteluissa. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta Suomen neuvottelutavoitteissa tulee korostaa koheesiopolitiikan kriteereihin liittyviä muutostarpeita (harvan asutuksen kriteerien säilyttäminen ja NSPA -erityistuen taso) sekä esittää suurempaa tukea maaseutupolitiikan toimenpiteisiin.
 

Pentti Malinen   [2]
Maakuntajohtaja

 

 

________________________________________________________________________

1) IP-alue:  Itä- ja Pohjois-Suomen muodostavat seitsemän maakuntaa: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Ne muodostavat NUTS2 tason alueen EU:n alueluokittelussa.

2)  NordRegio: Policy road map for the Northern Sparsely Populated Areas ja Erik, Glorsen:  Strong, Specific and Promising. Towards a Vision for the Northern Sparsely Populated Areas in 2020.

3)  OECD Territorial Reviews: Northern Sparsely Populated Areas.  http://www.oecd.org/cfe/regional-policy

[1] ). Itä- ja Pohjois-Suomi on alueellisesti verkottunut muiden pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kanssa NSPA -verkostoksi (Northern Sparsely Populated Areas).

[2] Tämä blogikirjoitus liittyy maakuntajohtaja Pentti Malisen asiantuntijalausuntoihin hallinto- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnille hallituksen esityksestä U-kirjeeksi (Suomen kanta) EU:n komission koheesiopolitiikan asetuspakettiin.

Lisää uusi kommentti