Olet täällä

Sote- ja maakuntauudistus on julkisten palvelujen kustannusten hillinnän ja palvelujen turvaamisen kannalta välttämätön koko maassa. Maakuntauudistus on erityisen tarpeellinen Kainuulle, jotta alueen kehityssuuntaa voidaan kääntää myönteiseksi – hallintokokeilussahan tämä tavoite jäi toteutumatta.

Kun Kainuun hallintokokeilussa luotiin edelleen jatkuva ja koko maassa ainutlaatuinen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, niin on ollut liian helppoa todeta, ettei tuleva maakuntauudistus Kainuussa niin paljoa asioita muutakaan. Totuus on kuitenkin toinen. Perustavaa laatua olevia muutoksia on lukuisia. Lakiesitysten olleessa lausuntokierroksella ja osan vielä valmistelussa meillä on yhdestoista hetki vaikuttaa vielä lakien ja tulevan muutoksen sisältöön.

  1. Maakuntavaalit. Maakunnallinen demokratia palaa maakuntavaalien ja –valtuutettujen muodossa, jopa uusia osallistumisen muotoja tulee kuvaan. Jos Kainuun kuntapäättäjät olisivat halunneet jatkaa Kainuun hallintokokeilua, tätä muutosta (kokeilun aikaiseen tilanteeseen) ei olisi tapahtumassa. Nyt kun demokraattinen aluetaso tulee koko maahan, muuttuvat niin valtion ja maakuntien kuin maakuntien ja kuntien keskinäiset suhteet uuteen asentoon.
  1. Kainuun soten yhden organisaation malli jakautuu osiin! Nykyisten lakiluonnosten mukaan Kainuussa tapahtuukin disintegraatio – soten järjestäjäorganisaatio tulee eriyttää tuotannosta. Yhden organisaation sijaan saamme maakuntakonserniin eri tavoin liittyviä organisaatioita ns. palvelukonsernin. Sellainen ei synny ilman työtä. Kun valinnanvapautta ja kilpailuttamista koskevat pykälät ovat yhä avoinna, ei tarkkaan voi arvioida miten paljon muutoksia tämä uudelleen organisointi tuo tulleessaan.
  1. Tietojärjestelmät (ict-palvelut) menevät lähes kokonaan uusiksi. Jotta koko maassa saadaan sosiaali- ja terveydenhoitopalveluille ns. saumattomat palveluketjut on tarpeen luoda yhteiset tietokannat ja saada ”tieto seuraamaan asiakasta”. Myös palvelujen digitalisointiin on suuria mahdollisuuksia, mutta vanhat tietojärjestelmät eivät niitä tue. Toivottavasti myös huomataan, että Kainuun kaltaisella laajalla alueella on digi-palvelujen saatavuus turvattava laajentamalla nopeaa laajakaistaverkkoa.
  1. Niin soten kuin muukin maakuntahallinnon rahoittaa jatkossa valtio, eivät Kainuun kunnat. Tämä tuo Kainuulle uusia haasteita erityisesti sote-palvelujen järjestämisen osalta. Tosin vielä emme tiedä, mikä on tarkkaan ottaen muiden kuin sote-tehtävien määrä ja rahoitus Kainuussa.
  1. Valtio saa tiukemman otteen soten kustannuksista, palvelurakenteesta ja ohjauksesta. Kainuussa on pystyttävä järjestämään ne palvelut, jotka valtio lainsäädännöllään antaa ja sillä rahoituksella, jonka valtio antaa. Sote-uudistuksen tavoitteena on koko maassa mittava kustannusten kasvun hillintä. Toisin sanoen kustannustehokkuuden on parannuttava Kainuussakin, vaikka täällä kustannuksia on jo saatu kuriin integroimalla palvelut yhden organisaation alle.
  1. Maakunnalle tulee uusia tehtäviä myös valtion aluehallinnosta. Kainuun hallintokokeilussakaan ei ollut mukana ELY-keskus, TE-toimisto tai AVI. Tehtävien siirroista ei ole vielä lakiesityksiä, hallituksen linjaukset kuitenkin tarkoittavat tulevien maakuntien olevan monialaisia ja ennen kaikkia aluekehittämiseen ja alueiden käyttöön liittyviä tehtäviä kootaan niille merkittävästi.
  1. Kajaanin kaupungin hallinnoima Kainuun pelastuslaitos integroituu joko Pohjois-Pohjanmaan tai Kainuun maakunnan alaiseksi. Oleellisen tärkeää on, että pelastuslaitos on kiinteä osa Kainuun ensihoidon järjestelmää.
  1. Kainuun maakunta joutuu ottamaan kiinteistö-, ict-, henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut uusilta valtakunnallisiksi perustettavilta palvelukeskuksilta. Tätä ”pakkomalli” sitonee Kainuun päättäjien käsiä niin että nykyisen kaltainen Kainuun kuntien, liiton ja soten keskenään järjestämät yhteiset palvelut pitää purkaa ja orgasoida uudella tavalla.
  1. Maakunnan suunnittelukoneisto saa uuden muodon ja tehtävät. Maakuntastrategialla saadaan ohjata myös maakunnan järjestämisvastuulle tulevia tehtäviä, sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä yritys- ja työvoimapalveluja. Yritys-, maatalous-, maaseutu- ja hankerahoitus ovat yhteen sovitettavissa. On vielä vaikuttamisen paikka, että liikenne-, koulutus- ja myös ympäristöasioissa maakunnan suunnitteluvastuu selkeytyisi.
  1. Kainuussa lainsäädäntöön perustuvat yritys- ja työvoimapalvelut organisoidaan uudella tavalla, joka noudattaa periaatteiltaan soten järjestämisen ja tuottamisen erottamista. Siirtyvätkö työnvälityspalvelut yrityksille tai vaikeasti työllistyvien palvelut osaksi soten palveluja jää vielä nähtäväksi.
  1.  Kainuun kuntien talouden perusteet muuttuvat. Kaikkien kuntien veroprosenttia leikataan 12,3 %-yksikköä ja valtionosuudet kuntapalvelujen tuottamiseen jyvitetään uudelleen. Vaikka uudistuksessa pyritään kustannusneutraaliuteen, kuntakohtaisilta ehkä yllättäviltäkin muutoksilta ei voi välttyä.
  1. Kaikkien tärkein muutos, joka tulee saada aikaan, on todellisen vallan ja vastuun ottaminen Kainuussa maakunnan päättäjien omiin käsiin. Kaikki edellä olevat 11 kohtaa ovat hallinnollisia muutoksia ja haasteita. Todellinen muutos Kainuun kehityssuuntaan vaatii kuitenkin vahvaa tahtoa ja tulevaisuuden uskoa. Kainuun kehityksen kääntäminen myönteiseen suuntaan oli hallintokokeilumme perimmäinen tavoite. Silloin muutosta ei saatu aikaan. Olemme saaneet uuden mahdollisuuden, joka on käytettävä!

Pentti Malinen

Lisää uusi kommentti