Olet täällä

Linjakkuutta Suomen EU:n koheesiopolitiikan kannanottoihin!

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat erittäin huolissaan koheesiopolitiikan linjausten valmistelusta Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous 1.9.2017 antoi asiaan liittyen laajan kannanoton Suomen neuvottelutavoitteiden valmisteluun. Viesti on, että Suomen tavoiteltava aiempaa parempaa saantoa EU:n koheesiopolitiikassa!

Valtioneuvoston kansliassa keväällä kirjoitettu linjaus EU:n tulevaa budjettia koskeviksi linjauksiksi on aluekehittämisen – koko Suomen osalta – tavoitteeton. Suomi on omaksunut pelkistetyn nettomaksajamaan asenteen; EU:n budjettia pitää karsia, toki niin, että se mahdollisimman vähän koskisi Suomea. Pelkkä budjettimatematiikka ei kuitenkaan takaa Suomelle parasta mahdollista lopputulosta. Pitää muistaa mitkä ovat omat tavoitteemme. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tunnistimme selkeästi oman erityisasemamme Euroopassa: Suomi on pohjoinen, harvaan asuttu, arktisen ilmaston ja maatalouden alue, jolla on erittäin pitkä ulkoraja Venäjän kanssa. Kun tähän lisäämme vahvuutemme arktisen osaamisen, mittavien luonnonvarojen (mineraalit, metsät, vedet) sekä uusiutuvat energialähteet, on Suomen rooli EU:n koheesiopolitiikassa kirkas.

Itä- ja Pohjois-Suomen kannanottoa seuraten Suomen tulevissa koheesiopolitiikan neuvottelutavoitteissa tulee painottaa seuraavia näkökohtia:

1. Koheesiopolitiikka on EU:n keskeinen taloudellisen kasvun instrumentti. Kehittyneissä maissa kuten Suomessa koheesiopolitiikka on alue- ja rakennepolitiikkaa, jonka päätavoite on talouskasvu. Suomen tulee asettaa neuvottelutavoitteensa siten, että Suomessa maakuntien rakennerahastorahoituksen saanto ei alene nykyisestä. Maakunnat kannattavat edelleen koheesiopolitiikan ulottamista EU:n kaikille alueille. Tämä edellyttää EU:lta vahvaa ja aluelähtöistä koheesiopolitiikkaa.

2. Maakuntien mielestä rahoituksen kohdennuksen painopistettä EU:n budjetissa tulee siirtää suurimmilta nettosaajilta nettomaksajamaiden suuntaan, omarahoitusosuutta tulee kasvattaa korkeimman tukitason koheesiomaissa, ja hallinnollista taakkaa tulee keventää asiansa hyvin hoitavissa jäsenmaissa. Tähän on hyvät perusteet, sillä Keski- ja Itä-Euroopassa koheesiopolitiikka on tuottanut tulosta ja uusien jäsenmaiden kehitysero EU:N keskimääräiseen on kaventunut. Samalla jäsenmaiden sisäiset erot ovat kasvamassa ja vaativat lisääntyvää huomiota.

3. Suomen tavoitteeksi tulee asettaa Itä- ja Pohjois-Suomelle erittäin tärkeän pohjoisen harvan asutuksen tuen jatkaminen. Koheesiopolitiikkaa tulee fokusoida entistä vahvemmin tukemaan pohjoisten alueiden kehityspotentiaalin hyödyntämistä ja EU:n sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantamista. Suomen EU-politiikan linjauksissa on tarpeen huomioida maakuntauudistus, joka mahdollistaa EU-rahoituksen vahvemman kytkennän aluelähtöiseen kehittämiseen sekä eri rahastojen ja kansallisten toimien yhteen sovitetun toimeenpanon maakunnissa.

4. Venäjällä on Suomen rajamaakuntien kehitykseen merkittäviä taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia, ja maakuntien toteuttaman rajayhteistyön ja arktisen ulottuvuuden tulee näkyä vahvasti tulevassa koheesiopolitiikassa. Ulkorajaohjelmilla on sekä aluekehitystä että turvallisuutta lisääviä vaikutuksia. Siksi niihin tulee panostaa entistä enemmän.

5. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat eivät kannata maahanmuuton lisäkustannusten esittämistä kirjattavaksi koheesiopolitiikan sisälle. Sopivampi keino on yhdenmukaistaa eri jäsenmaiden politiikkaa maahanmuuton hallinnassa; yhteisesti sovittujen pelisääntöjen noudattaminen tulisi pikemminkin olla ennakkoehtona koheesiorahoituksen käytölle jäsenmaissa.

Oleellista on, että Suomi asettaa selkeästi poliittiset tavoitteet EU:n budjettia ja eri politiikkalohkoja varten. Rahoitus ja sisällöt kulkevat käsi kädessä. Erityisen vaarallista on jos virkamieslinjauksilla vedetään rima liian alas. Tällainen virhe tapahtui edellisessä EU:n budjettivalmistelussa. Suomen koheesiorahoitus alene lähes neljänneksen.

Pentti Malinen

 


Lähteitä:

http://www.nspa-network.eu/news/oecd-report-launched-in-brussels.aspx

http://www.nspa-network.eu/news/nspa-position-on-the-future-investments-in-the-european-arctic.aspx

http://www.nspa-network.eu/media/12869/nspa%20cohesion%20position%20nspa%20forum%2010%206%202016.pdf

http://www.nspa-network.eu/news/strong,-specific-and-promising---nspa-publish-report-as-basis-for-joint-position-for-the-future-of-the-region-.aspx

Lisää uusi kommentti