Olet täällä

Kajaanin yliopistokeskuksen 15 vuotta – aluekehityksen tukena Kainuussa

Yliopistojen merkityksen voi nykyisen hallituksen ohjelman avainsanoja lainaten kiteyttää osaamiseen, sivistykseen ja innovaatioihin. Alueen näkökulmasta katsottuna yliopistot tuottavat elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille osaajia ja osaamista. Miten nämä toteutuvat Kainuussa ja mikä rooli Kajaanin yliopistokeskuksella on ollut ja voi olla tulevaisuudessa?

Yliopistokeskukset osaksi korkeakoululaitosta v. 2004

Yliopistokeskukset perustettiin lainsäädännöllä vuonna 2004. Ne täydentävät Suomen yliopistokenttää niillä alueilla, joilla ei ole omaa yliopistoa. Suomessa on kuusi yliopistokeskusta, joista yksi siis Kajaanissa.

Kajaanin yliopistokeskus ei aloittanut tyhjästä, vaan erityisesti Oulun yliopistolla on tuolloin vahva jalansija Kajaanissa. Oulun yliopiston alaisuudessa toimivat perinteikäs – jo yli 100 vuotta toiminut - Kajaanin opettajankoulutuslaitos ja Kajaanin kehittämiskeskus, jonka yksiköitä olivat mittalaite- ja biotekniikan laboratoriot sekä aluekehitysyksikkö (myöh. Lönnrot-instituutti). Yliopistokeskuksen perustamisen yhteydessä Kajaanissa aloitti toimintaansa myös tietojenkäsittelytieteen yksikkö.

Muistan henkilökohtaisesti hyvin tämän kehitysvaiheen, jossa vallitsi kasvun ja kehityksen mukanaan tuoma optimismi ja kehitysusko. Yliopistokeskusstatus antoi vain pienen lisäpotkun Kajaanin eli Oulun yliopiston kolmannen kampuksen elämään. Konkreettisimmin yliopistokeskukseksi tulo näkyi organisatorisena muutoksena. Oulun yliopiston alaiset Kainuussa toimivat yksiköt koottiin yhdeksi erillislaitokseksi ja sen ympärille yliopistokeskussopimuksella yhteistyöhön koottiin yliopistokumppanit.

Toinen merkittävä erityispiirre Kajaanin yliopistokeskuksen alkuvaiheessa oli sen tiivis yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Jo vuosituhannen vaihteessa Kajaanissa laadittiin Kajaanin korkeakouluyksiköiden yhteinen strategia. Sitä voidaan pitää ensimmäisenä korkeakoulujen aluestrategiana, mikä toimintamalli yleistyi yliopistokeskusten perustamisen jälkeisinä vuosina valtakunnallisesti. Tämän yhteistyön valmistelu tapahtui erityisesti Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelman tukemana. Lisäksi Measurepolis-Kajaanin osaamiskeskushanke, jonka sisäasiainministeriö hyväksyi osaksi valtakunnallista oske-verkostoa, aktivoi erityisesti laboratorioiden kehittämistä ja yliopistollisen muuntokoulutushankkeiden toteuttamista Kainuussa.

Kajaanin kehittämiskeskuksen ”tehtävänä oli tukea aluetaloutta ja sen kehitystä tekemällä pitkäjänteistä ja korkeatasoista tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä toiminta-alueen kehittämisstrategioita tukien. Tavoitteena oli olla yliopistossa aluevaikuttavuuden huippuyksikkö. Kehittämiskeskuksen toiminta-alueeseen Kainuun lisäksi kuului Ylä-Savo.

Vielä yksi Kajaanin yliopistokeskuksen käynnistymiseen liittynyt tekijä kannattaa nostaa esiin. Kainuun hallintokokeilu oli valmisteltavana samana aikana ja siinä hankkeessa yhtenä tarkastelukohteena oli Kainuun innovaatiojärjestelmä. Kun muilta osin hallintokokeilu pohjautui Kainuun olemassa olevien organisaatioiden ja resurssien kokoamiseen vaaleilla valitun maakuntavaltuuston alaiseen kuntayhtymään, selvitysmies Juhani Perttunen esitti lisäresurssien kohdentamista juuri Kainuun innovaatiojärjestelmän vahvistamiseen – käytännössä toimenpiteisiin, joilla Kajaanin korkeakoulustrategiaa voitiin tehokkaasti toteuttaa.

Yliopistokeskus -käsite

Yliopistokeskus-konsepti oli eräänlainen organisatorinen innovaatio. Tilanteessa, jossa maahan ei haluttu muodostuvan uusia korkeakouluyksiköitä, mutta samalla haluttiin vahvistaa yliopistojenkin alueellista vaikuttavuutta, yhteistyömalli nähtiin ratkaisuna.  Se oli myös hyvin tarpeellinen aluekehityksen näkökulmasta, sillä noin viidennes Suomen yritystoiminnasta ja BKT:stä muodostui kuitenkin po. kuudessa maakunnassa.

Yliopistokeskukset ovat luonteeltaan verkostomallinen tiedeyhteisö, jonka tehtävänä on toiminta-alueidensa sivistys- ja osaamistason kohottaminen sekä elinkeinoelämän palveleminen tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Yliopistokeskus toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää yliopistojen alueellista vaikuttavuutta. Yliopistokeskusten perustamisen aikoihin myös kansainvälisesti pinnalla oli ns. oppivan alueen idea (mm. John Goddard). Yliopistoilla nähtiin keskeinen rooli innovaatioympäristön rakentamisessa alueelleen. Yliopisto olisi tiiviissä vuorovaikutuksessa sijaintialueensa kanssa tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Tätä vuorovaikutusta pyrittiin myös tietoisesti vahvistamaan. Yliopisto ei vain tuottanut tutkintoja ja tieteellisiä tuotoksia, vaan vaikutti aktiivisesti alueelliseen toimintaympäristöönsä ja myös sen oma osaaminen vahvistui tästä vuorovaikutuksesta. Näin tapahtunee esim. Jyväskylän yliopiston toimiessa Vuokatin urheiluopiston kumppanina Sotkamossa.

Kajaanin yliopistokeskuksen ensimmäinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin 11.6.2004. Mukana olivat alusta alkaen nykyiset yhteistyöyliopistot, Joensuun ja Kuopion yliopisto toimivat tuolloin erillään. Sopimuksen perusidea oli että kukin yliopisto vastaa itsenäisesti oman opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämisestä yliopistokeskuksessa. Mukana olevat yliopistot muodostavat vastuu- ja vahvuusalueidensa osalta toisiaan monipuolisesti täydentävän kokonaisuuden yliopistokeskuksen tehtävän hoitamisessa.

Kajaanin yliopistokeskuksen dramaattinen muutosprosessi

Kun katsomme edellä kuvattuja lähtökohtia vasten Kajaanin yliopistokeskuksen nykyistä toimintaa ja toimintaympäristöä, havaitsemme paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös valtavan muutosprosessin, jonka yliopistokeskus on Kajaanissa kokenut. Yliopistollisen tutkintoon johtavan opettaja- ja tietojenkäsittelytieteen koulutuksen päättyminen Kajaanissa vuosikymmenen alussa on tietenkin näistä merkittävin.

Kainuulaisille hyvin kipeitä muistoja herättävä päätös voidaan nähdä osana laajempaa yliopistolaitostamme koskenutta paradigman muutosta. Tuo muutosvaihe alkoi hyvin pian yliopistokeskusten perustamisen jälkeen.

Yliopistolaitoksen laajenemisvaiheessa Oulun yliopisto ja sen jälkeen perustetut yliopistot (Lapin yliopisto viimeisimpänä) saivat poliittisen perustelunsa niiden alueellisesta vaikuttavuudesta. Yliopistojen yhteyteen perustettiin erityisiä alueellisia tutkimuslaitoksia kuten Pohjois-Suomen tutkimuslaitos Oulun yliopistoon sekä aikuiskoulutusyksiköitä sekä alueellisia ns. filiaaleja. Yliopistokeskukset edustivat siten viimeisintä vaihetta tavoitteessa laajentaa yliopistojen aluevaikuttavuutta. Yliopistojen alueellinen vaikuttavuus ymmärrettiin erityisesti koulutustehtävän kautta. Yliopistot lisäsivät alueellista tasa-arvoa korkeakoulutukseen rekrytoitumisessa ja toiseksi ne vahvistivat korkeakoulutetun työvoiman hakeutumista työmarkkinoille koko maassa.

Yliopistolainsäädännön muutos oli kulminaatiopiste, jossa yliopistojen suhde alueisiin muuttui ratkaisevasti. Yliopistojen tieteellisen tason tavoite (jonka mittareina impact factorit ja rankingit) nostettiin koulutus- ja erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteen yläpuolelle. Alueellinen vaikuttavuus ns. kolmas tehtävä alkoi siirtyä ammattikorkeakouluille. Yliopistot pyrkivät profiloitumaan ja erikoistumaan. Oulun yliopisto oli ensimmäisten joukossa, joka valitsi tavoitteekseen kansainvälisen tiedeyliopiston profiilin. Osana tähän profiiliin pyrkimistä Oulun yliopiston tuon ajankohdan strategisia päätöksiä on tarkasteltava.

Kajaanin yliopistokeskus tulevaisuuden tekijänä

Jos Kajaanin yliopistokeskus on muuttunut valtavasti olemassa olonsa 15 vuoden aikana, niin on muuttunut myös Kainuu.

Annamme Kainuussa kaiken tunnustuksen ja kiitoksen Kajaanin yliopistokeskuksen nykyiselle väelle siitä tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistyön panoksesta, jonka sen yksiköissä on toteutettu. Kajaanin yliopistokeskus on keskeinen osa Kainuun innovaatiojärjestelmässä ja Kainuun älykkään erikoistumisen strategian toteuttajana.

Kainuun maakuntaohjelman ja sitä toteuttavien EU:n rahoitusohjelmien avulla olemme voineet tukea yliopistokeskuksen hankkeita, joilla alueellista vaikuttavuutta erityisesti alueemme yritystoiminnalle on haettu. Olemme ilolla panneet merkille, että tieteellisen tutkimuksen tuotokset ovat lisääntyvässä määrin siirtyneet parantamaan yritysten kilpailukykyä sekä synnyttäneet uutta, tutkimusperäistä yritystoimintaa. Kiitosta ansaitsee myös yliopistokeskuksen tutkimuksen ja tutkimusrahoituksen lisääntyvä kansainvälistyminen.

Kainuu tarvitsee kehittyäkseen osaajia ja osaamista. Molemmat ovat yhtälailla tarpeen kuin yliopistokeskuksen perustamisen aikoihin. Kun pysyvää yliopistokoulutusta alueella ei ole, nuorten ikäluokkien muutto koulutuspaikkakunnille on välttämätön seuraus. Tilastokeskuksen väestön koulutusrakenne –tilasto (vuodelta 2016) toteaa, että ”Manner-Suomen pienin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Kainuussa, jossa tutkinnon oli suorittanut 24 prosenttia väestöstä.” Kun pysyvää yliopistokoulutusta alueella ei ole, nuorten ikäluokkien muutto koulutuspaikkakunnille on välttämätön seuraus.

Muilta osin Kainuun kehitystilanne on ratkaisevasti muuttunut.  Työttömyysaste on yhtämittaisesti Kainuussa alentunut yhtäjaksoisesti neljän vuoden ajan. Taustalla on sekä ikärakenteen vaikutus, että suotuisa talous- ja elinkeinoelämän kehitys. Tällä haavaa Kainuu on yksi eniten rekrytointiongelmia poteva alue. Korkeakoulutetun työvoiman saannin turvaaminen tulevaisuudessa on sekä julkisen sektorin palveluiden kuin uusien yritysinvestointien toteutumiselle elinehto. Pulaa työvoimasta on useilla osaamisen aloilla, myös niillä, joilla Oulun yliopisto järjestää koulutusta.

Kainuun siltasopimus laadittiin viime vuoden lopulla ensimmäisenä systemaattisena vastauksena osaavan työvoiman saatavuus- ja kohtaanto-ongelmiin. Nykyinen haaste ei ole vain koulutuksen saatavuutta ja tarjontaa koskeva. Siihen liittyy laajemmin alueen veto- ja pitovoima ja maine. Koulutuksen ja nopeasti muuttuvien työllisyysmahdollisuuksien yhteen sovittaminen on pystyttävä ratkaisemaan. Kainuussa on tulevina vuosina merkittäviä tuotannollisen toiminnan investointimahdollisuuksia, joista kunkin realisoituminen vaatii nopeasti rekrytoitavaa eri alojen osaajien joukkoa. Olemme arvioineet, että Kainuuseen olisi saatavissa lähimpien viiden vuoden aikana lähes 3 miljardin euron arvosta investointeja. Näiden synnyttämiin työpaikkoihin vastaavan koulutuksen tulee olla joustavaa ja reagointiherkkää.

Yliopistokeskuksien aluevaikuttavuutta vahvistettava

Kainuun aluekehityksen näkymät edellyttävät mielestäni yliopistollisen koulutuksen ja sitä kautta aluevaikuttavuuden merkityksen uudelleen arviointia. Tätä viestiä en kohdista pelkästään yliopistoille, vaan merkittävää on miten julkinen valta ohjaa tavoitteillaan ja resursseillaan osaamista ja osaajia alueiden tarpeisiin. Rinteen hallitusohjelman koulusta koskevissa tavoitteissa tätä näkökulmaa ei juuri ole. Samainen hallitusohjelma on kuitenkin nostanut aluepolitiikan uuteen asemaan.

Aivan kuten aikanaan Juhani Perttunen tunnisti puutteet Kainuun innovaatiojärjestelmässä, nyt on haettava uusi ote alueiden työllisyystarpeiden hoitamiseen.  Tässä heitän haasteen toimintansa aloittaneelle hallitukselle. En usko, että tilanne ratkeaa ilman valtion tulosohjausta ja tukea yliopistojen aluevaikuttavuudelle. Erityisesti toivon, että yliopistokeskuspaikkakunnilla toimiville yliopistokeskuksille ja ammattikorkeakouluille annetaan nykyistä vahvempi rooli niiden alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi.

 

Pentti Malinen

(KYK:n 15-v juhlapuheen 17.9.2019 pohjalta)

Lisää uusi kommentti