Olet täällä

Kainuussa juhlitaan aktiivisesti Suomen itsenäisyyden 100. vuotta!

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Tulevan vuoden tapahtumat tulevat todistamaan meille kainuulaisille, kuinka vahva kulttuurinen ja henkinen perintö tällä maakunnalla on ja kuinka vahvasti se liittyy Suomen itsenäisyyteen. Kainuussa juhlitaan innokkaasti Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä. Kainuussa on vahvaa tulevaisuuden uskoa ja tahtoa kehittää maakuntaa osana Suomen seuraavaa 100-vuotistaivalta.

Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta 1917. Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn ja ponnistelujen tuloksena.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se vaalii Suomen vahvuuksia, kuten tasa-arvoa ja demokratiaa tarjoamalla suomalaisille ja Suomen ystäville monipuolista ohjelmaa ympäri vuoden ja koko maassa. Juhlavuosi antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä –ja yhdessä tämä koko juhlavuoden 2017 elävä ohjelma on rakennettu eri toimijoiden kanssa. Kainuun liittona pidämme kunnia-asiana, että maakunnat ovat saaneet keskeisen roolin ulottaa juhlavuosi sananmukaisesti koko maahan. Juhlavuosi käynnistyy nyt ja tästä alkaa polku, jonka huipentumana on 6.12.2017 itsenäisyyspäivä.

Valtio, maakunnat ja kunnat kantavat demokratiaa

Kunnallinen itsehallinto on ollut yksi valtiollisen itsenäisyytemme kivijaloista. Sen voidaan virallisesti katsoa alkaneen 6.2.1865, jolloin annettiin Suomen ensimmäinen kunnallisasetus. Asetuksella erotettiin kuntien hallinto seurakuntien hallinnosta ja perustettiin maalaiskunnat, joille annettiin laaja itsehallinto.

Pelkkä kunnallinen itsehallinto ei olisi riittänyt nykymuotoisen hyvinvointivaltion synnyttämiseksi, vaan sen lisäksi tarvittiin valtiollinen itsenäistyminen. Suomen itsenäisyyden säilyminen oma menestystarinansa, jolle pohjana on ollut tahto puolustaa maamme itsenäisyyttä ja sen demokratiaa. Yhteiskunnallisen vakauden voima on toiminut myös kriisiaikoina.

Elämme parhaillaan Suomen hallinnollisen historian suurinta muutosvaihetta sitten kunnallishallinnon ja valtiollisen itsenäistymisen. Perustuslaissamme on ollut voimassa säädös kuntaa suurempien alueiden itsehallinnosta. Nykyisen hallituksen linjausten mukaan tämä mahdollisuus realisoituu, kun tuleva maakuntahallinto aloittaa vuoden 2019 alusta. Tämän jälkeen Suomessa on länsimaille tyypillinen demokraattinen hallintojärjestelmä, jossa on valtio, alueet ja paikallistaso. Meille oleellista on, että Kainuu tulee olemaan yksi tulevista 18 maakunnasta.

Kulttuuri ja identiteetti itsenäisyyden perustana

Uskon, että Suomen juhlavuosi tulee todistamaan meille kainuulaisille, kuinka vahva kulttuurinen ja henkinen perintö tällä maakunnalla on ja kuinka vahvasti se liittyy Suomen itsenäisyyteen.

Kalevalainen perinne loi perustan suomalaisen identiteetin synnylle ja kielen kehitykselle. Elias Lönnrotin pääosin Kajaanista käsin Vienan Karjalasta keräämät runot vahvistivat, että meillä suomalaisilla on ikivanhaa, omaperäistä kulttuuria.

Kansallisrunoilijamme Eino Leino syntyi ja asui nuoruutensa Paltaniemellä. Hän kirjoitti rakastamastaan kotiseudusta mm. seuraavasti: ”Kunnioittamalla kotiseutuaan kunnioittaa ihminen omaa isää ja äitiään. Rakastamalla kotiseutuaan rakastaa ihminen oman luomisensa jumalaa. Tutkimalla kotiseutuaan tutkii ihminen olemuksensa alkujuurta”. Hänen ihanteissaan yhdistyi kotiseudun ja isänmaan rakkaus, joka edelleen laajenee maailmankansalaisuudeksi.

Ajatukset Suomesta ja suomalaisuudesta löysivät Kainuusta myös laajemman ”maaperän”. Kainuun kautta kulki tärkeä etappireitti, jota aktivistit käyttivät valmistautuessaan Suomen itsenäistämiseen. Myös pian Venäjän vallankumouksen jälkeen, 7. huhtikuuta 1917, Suomussalmen kirkossa järjestettiin kansalaiskokous, jossa tiettävästi ensimmäisen kerran vaadittiin Suomen itsenäisyyttä julkisessa kokouksessa.

Tulevaisuuteen uskova Kainuu

Kainuussa juhlitaan vuonna 2017 innokkaasti Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä. Suhteessa asukaslukuun maakunnassa on vireillä poikkeuksellisen paljon juhlavuoden hankkeita, joita riittää kaikkiin kuntiin ja lähes jokaiselle viikolle. Mielestäni se todistaa, että Kainuussa on nyt myös vahvaa tulevaisuuden uskoa ja tahtoa kehittää maakuntaa osana Suomen seuraavaa 100-vuotistaivalta.

Muutama poiminta tulevan vuoden tapahtumista osoittaa tulevaisuuteen. Kainuun kirjastojen Novellikoukku -hankkeessa on neulottu jo yli 300 peittoa vuonna 2017 syntyville kainuulaisille vauvoille. Vuoden ensimmäisille vauvoille peitot luovutetaan Kainuun keskussairaalan synnytysosastolla. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suomalaisia koululuokkia (yläkouluista lukioihin) kutsutaan tekemään Suomelle uutta itsenäisyysjulistusta eli visiota Suomen ja suomalaisten sadasta seuraavasta vuodesta. Ja Kainuun saama juhlavuoden erityistunnustus, Hossan kansallispuiston perustaminen, tulee myös osaltaan vahvistamaan Kainuun luontomatkailukuvaa ja elinkeinotoimintaa maakuntamme syrjäisimmällä alueella.

Hyvät kainuulaiset!

Kaikista valmisteluista huolimatta on hyvä muistaa, että onnistunutta Suomen satavuotisjuhlaa Kainuuseen emme tee vain juhlapuheilla tai hienoilla tapahtumilla. Sen voimme tehdä vain me kaikki – yhdessä! Onnellista ja menestyksellistä Suomen juhlavuotta!

Pentti Malinen


Lisää Suomi100-tietoa:

Lue Kainuun liiton uutiskirjeen juttu Suomi 100:sta: http://www.emaileri.fi/g/f/22496/0/0/2699/1025/8

Fb:ssä Suomi100 Kainuussa: https://www.facebook.com/suomi100kainuussa/?fref=ts

Nuorten Suomi100 -hankkeet: https://www.kainuunliitto.fi/nuorille-suunnatut-suomi100-hankkeet

Valtakunnalliset www-sivustot: http://suomifinland100.fi/

Lisää uusi kommentti