Olet täällä

Kainuun katseet tulevaisuuteen – mainetyöllä kehitystä parempaan!

Kainuu tarvitsee uusia asukkaita ja työntekijöitä samoin kuin matkailijoita ja investoijia. Siksi Kainuu-ohjelmassa ja Kainuun siltasopimuksessa on puhuttu paljon mainetyöstä. Juuri maakuntavaltuuston hyväksymässä Kainuun liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmassa mainetyö on edunajamisen ohella toinen toiminnan kehittämisen painopiste.

Mainetyö on monitahoinen työkalu maakunnan kehittämisessä

Kainuun liiton työkalupakkiin mainetyö tuli vuonna 2017. Liiton verkkosivuilla määritellään, että ”mainetyö tarkoittaa sitä, että itse kukin kertoo Kainuusta positiivisia asioita. On kuitenkin tärkeää, että se, mitä sanotaan, on totta. Mainetyö ei siis tarkoita perusteetonta kehumista vaan olemassa olevien hyvien asioiden nostamista esiin.” Mainetyötä on asteittain laajennettu ja täsmennetty oheisen kuvan mukaisesti. Sen sanoma on että Kainuun mainetyö koostuu useista kerroksista ja eri toimijoiden esittämistä tarinoista. Mitä paremmin tarinat tukevat toisiaan, sitä uskottavampaa ja vaikuttavampaa viestintämme on.

Linkissä kuva: Kainuun tarinapyramidi

Mainetyö on syntynyt tarpeeseen: Kainuu tarvitsee vetovoimaa
 

Marraskuussa 2017 valmistui Kainuun maakuntakuva –tutkimus (Taloustutkimus Oy), joka kartoitti suomalaisten käsitykset (mielikuvat) Kainuusta alueena. Kun vastaajat edustivat Suomen väestöä satunnaisotantana, voitiin tehdä luotettavia johtopäätöksiä maakuntakuvamme vahvuuksista ja heikkouksista eri väestö- ja ikäryhmissä sekä eri alueilla. Tulokset antoivat vahvan tiedollisen pohjan ja rohkaisivat meitä vetämään yhteistyötä maakuntakuvan[1] kirkastamiseksi.

Ajatukset mainetyön tarpeellisuudesta saivat pontta monelta taholta. Osaavan työvoiman saatavuus oli alkanut näkyä erityisesti suurten työnantajien rekrytointivaikeuksina; käynnistettiin rekry-hanke ja erilaisia kampanjoita. Kansainvälisten matkailijoiden osuus oli edelleen Kainuussa vaatimaton. Maakunnan oppilaitoksiin hakijoiksi tarvittiin yhä enemmän nuoria maakunnan ulkopuolelta. Suurten investointihankkeiden (datapalvelinkeskukset, biotuotetehdas jne) markkinoimisessa tunnistettiin tarve perusteellisille tietopaketeille Kainuun vetovoimatekijöistä, jotka monesti ovat asioita, jotka meille kainuulaisille ovat itsestään selvyyksiä.

Mainetyön tavoite oli kiteytynyt 2017 seuraavasti: ”Vetovoimaa tarvitsemme lisää saadaksemme tänne lisää paitsi osaavaa työvoimaa, myös perheitä, opiskelijoita, matkailijoita, yrityksiä ja uusia investointeja. Uskomme, että tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen vetovoimaisen kuvan vahvistaminen ei ole edes rahakysymys, vaan yhteistyön kysymys.”

Kainuun liitto vetää mainetiimiä
 

Kainuun liitossa on vuoden 2017 lopulta lähtien kokoontunut laaja-alainen mainetiimi[2]. Kainuussa on poikkeuksellisen hyvät edellytykset luoda maakunnan yhteinen tarina, sillä kainuulaisilla on poikkeuksellisen vahva maakuntaidentiteetti[3]. Mainetiimin tehtävänä on tehostaa Kainuun mainetyön vaikuttavuutta ja kasvattaa Kainuun tarinamainetta. Tämän vuoksi Kainuun yhteisen tarinan ja ydinviestien työstäminen on mainetiimin keskeinen tehtävä. Kainuun tarina pyritään kiteyttämään tunnuslauseeksi, sloganiksi. Mainetyöstä liiton verkkosivuilla; https://www.kainuunliitto.fi/kainuun-mainetyo

Kainuun pääviestit rakentuvat maakunnan keskeisten vahvuuksien varaan. Kainuun keskeisiä vahvuuksia on kartoitettu lukuisissa tutkimuksissa ja selvityksissä sekä erilaisissa työpajoissa. Niitä ovat luonto ihmisen hyvinvoinnin voimavarana, vahva teknologiaosaaminen sekä yhteisöllisyys ja omintakeinen kulttuuri. Kainuusta löytyvät myös suomalaisen kulttuurin juuret: Lönnrot kirjoitti täällä Suomen kansalliseepoksen Kalevalan, kansallisrunoilija Eino Leino syntyi. Kirjallisuusmatkailuhankkeen ja Unescon myöntämän Kuhmon kirjallisuuskaupunkistatuksen myötä kirjallinen kulttuuri onkin saamassa näkyvämmän roolin maakuntakuvassa ja matkailun vetovoimatekijänä.

Kainuun mainetyö koostuu useista kerroksista ja eri toimijoiden tekemiset, viestit ja tarinat kaikki vaikuttavat Kainuun maineeseen. Mitä paremmin tarinat tukevat toisiaan ja viestit ja tekemiset ovat yhtä, sitä uskottavampaa ja vaikuttavampaa viestintämme on. Näin ollen on erittäin tärkeää, että Kainuussa niin yksityisellä (yritykset) kuin julkisella puolella (kunnat erityisesti) kirkastetaan omaa viestintää.

Mainetyöhön kaikki mukaan
 

Ratkaisevassa asemassa Kainuun maineen kohentamisessa ovat kainuulaiset itse. Tämän vuoksi mainetiimi otti vuonna 2019 kaikki kiinnostuneet mukaan maakunnan tarinan työstämiseen. Vuoden 2019 kesästä alkaen on toteutettu säännöllisesti erilaisia kyselyjä ja kampanjoita, joihin kaikki kiinnostuneet voivat osallistua.

Osana Kainuun mainetyötä liitto kysyi viime kesänä kepeän kesäisesti verkossa, millainen voisi olla Kainuun yhteinen tarina. Kyselyn tulokset ovat luettavissa tästä linkistä, https://www.kainuunliitto.fi/Kainuun_tarinat  Toinen kampanja oli kuvakisa, jossa haettiin maakunta kuvaavia tarinoita valokuvallisessa muodossa. Kuvasatoa on nähtävissä verkko-osoitteessa https://www.kainuunliitto.fi/kesakisa

Kainuun liiton tehtävät 2020 mainetyössä
 

Kainuun liiton tulevan vuoden mainetyön tavoitteita on useita. Oleellista on saada mainetyö laajenemaan ja syvenemään koko maakunnassa. Kainuun liiton rooli tässä joukkuepelissä olisi seuraavanlainen:

Mainetiimi: Kainuun liitto vetää tiimiä ja sen tavoite on tuottaa yhteiset Kainuun ydinviestit.

Rekrytoiminta: Liitto käynnistää siltasopimukseen liittyvät hankkeet ja tiivistää yhteistyötä kuntien kesken. Rekrytoimintaan tarvitaan lisää täsmähankkeita.

Arctic Lakeland Kainuu: Liitolla on yhteistyön koordinointivastuu, tavoitteena käynnistää erillishanke Arctic Lakelandin brändäämiseksi. Lisäksi pyrimme nostamaan yhteisiä matkailuteemoja kehiteltäväksi (vrt. kirjallisuusmatkailu).

Tapahtumien sekä järjestöjen ja seurojen kanssa yhteistyötä laajennetaan ja kiinnitetään mainetyöhön.

Aluekehittämiseen mainetyö tulee nivoutumaan läpäisyperiaatteella: esim. investointien houkuttelussa (KaiCell, datacenterit) ja saavutettavuuden parantamisessa.

Tulevissa blogeissani ja uutiskirjeissä jatkamme Kainuun mainetyön tarkastelua.

Tämä on vuoden viimeinen blogini. Toivotan Teille kaikille menestyksellistä vuotta 2020!

Pentti Malinen, maakuntajohtaja

---

Kainuun liitto viestii sosiaalisessa mediassa:
 

Twitter: @MalinenPentti
Facebook: https://www.facebook.com/pentti.malinen
Blogi: http://www.kainuunliitto.fi/blog

Facebook / Kainuu: https://www.facebook.com/kainuu/
Facebook / Kainuu englanniksi: https://www.facebook.com/candokainuu/
Youtube / Kainuu: https://www.youtube.com/kainuu
Instagram: https://www.instagram.com/kainuunliitto

 

[1] Kainuun liiton mainetyön yhtenä viitekehyksenä on ollut VTM Timo Halosen akateeminen väitöskirja Maineella menestykseen – mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä. Tutkimuksessa käsiteltiin maineen ja aluekehityksen yhteyttä kolmella kaupunkiseudulla. Tutkimuksesta tarkemmin ks.
https://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Maine-muuttaa-elinvoiman-vetovoimaksi-/38013/72b03547-eef1-4955-934d-e9c087cf8fc0
https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62536

[2] Mainetiimiin kuuluu liiton aluekehityksen, viestinnän ja markkinoinnin työntekijöiden lisäksi edustava joukko yhteistyökumppaneita. Mukana ovat Kainuun ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ELY-keskus ja TE-toimisto, Kainuun sote, Kainuun Etu, Kainuun Sanomat ja Kainuun Yrittäjät. Kuntia edustavat tällä hetkellä Kajaanin ja Kuhmon kaupungit

[3] KAKS: Maakuntapuntari 2017. Kainuulaisten näkemykset identiteetistä, päättäjistä, maakunnan tulevaisuudesta ja itsehallinnosta. ”Alueellisella identiteetillä tarkoitetaan asukkaiden tunneperäistä sidosta, samaistumista alueeseen. Kysymys on siitä, miten asukkaat tuntevat kuuluvansa jollekin alueelle, miten he hahmottavat alueensa ja tiedostavat sen luonteen.” Kainuussa maakuntaidentiteetti on vahva.

 

Lisää uusi kommentti