Olet täällä

Onko maakuntahallinto jotenkin sote-uudistukseen kylkeen liimattu lisäjuoni? Historiallisesti ja kansainvälisesti katsottuna vastaus on: ei. Suomi kuuluu harvalukuisten poikkeusten joukkoon valtiona, jossa ei ole demokraattisesti hallittua aluetasoa. Tarkkaan ottaen Suomessa on yksi itsehallintomaakunta – Ahvenanmaa. Kainuun hallintokokeilussa vuosina 2005 - 2012 oli myös suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto alueen ylimpänä päätöksentekoelimenä. Suomessa ajatus maakuntaitsehallinnosta on tuotu esille jo kansallisen heräämisen kaudella, ennen maamme itsenäistymistä. Perustuslain 124 §:ssä on kirjaus kuntien itsehallinnon lisäksi myös itsehallinnosta kuntaa suuremmilla alueilla. Nyt lähes sadan vuoden kuluttua tuota lain kohtaa on tosimielessä aiottu soveltaa. Se on totta, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistustarve ja julkisen talouden kestävyysvaje olivat keskeisiä ajureita hallitusohjelmaan kirjatulle alueelliselle itsehallinnolle: sote-uudistus ei täytä perustuslain vaatimuksia ilman, että sen päätöksenteko demokratisoidaan.

Kainuun maakuntahallitus on 22. helmikuuta 2016 päättänyt käynnistää maakuntahallinnon laaja-alaisen valmistelun Kainuussa. Asiasta sovittiin alustavasti Kainuun kuntapäättäjien ja –johtajien kokouksessa 16. tammikuuta. Huhtikuun 19. päivänä kuntapäättäjät kokoontuvat seuraavan kerran. Teemoina ovat sekä tulevaisuuden kunnan tehtävät että maakuntauudistus Kainuussa. Laaja-alainen uudistuksen käynnistyskokous tulee ajankohtaiseksi heti, kun maan hallituksen linjaukset tulevista reformeista selkeytyvät – pohjatyötä uudistuksille kuitenkin tehdään jo. Monessa muussakin maakunnassa prosessi on jo otettu omiin käsiin.

Tulkintamme mukaan Kainuun hallintokokeilun tuloksena syntynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen täysimittainen integraatio täyttää kaikki valtakunnalliset kriteerit, jota tulevalle reformille on asetettu. Kainuun väestöpohjan ja aluetalouden pienuuden vuoksi soten valtakunnan tason asiantuntijat ovat toistuvasti esittäneet, että mm. Kainuu olisi liian pieni omaksi sote-alueeksi. Meidän mielestä käytäntö todistaa toista. Yhdistämällä kaikki soten julkiset palvelut yhden organisaation alle Kainuussa on toiminut todistetusti kustannustehokkaammin kuin aikaisempi malli. Kainuun sote on lähes 4000 työntekijän ja yli 280 milj. euroa pyörittävä organisaatio. Johtamisen kannalta tuleva maakuntahallinto-organisaatio on riittävän haasteellinen.

Paljon peräänkuulutetaan, että uudistuksen keskiössä tulee olla ihminen (tai asiakas niin kuin sote-hallinnossa ilmaistaan). Oleellista todella on palvelujen saavutettavuuden varmistaminen muistaen, että Kainuussa väestö ja täällä tapahtuva elinkeinotoiminta, matkailu ja liikenne jakaantuvat Belgian kokoiselle alueelle. Integraatiohyötyjen ja johtamisen kannalta kokemuksemme mukaan maakunta on juuri sopivin itsehallintoalue hoitamaan soten järjestämisen Kainuussa. Jopa Kainuuta laajemmalle alueelle on Kajaanista mahdollista tarjota palveluja. SITRA:n vastikään julkistamasta raportista sitä paitsi ilmenee, että sote-uudistuksen ongelma ei ole joidenkin maakuntien ”pienuus”. Ratkaisevaa kustannusten hallintaan saamiselle on eteläisen Suomen ja suurten keskusten sote-palveluverkoston järkeistäminen!

Sote-sektorin valtavan laajuuden ja taloudellisen haastavuuden takia se nousee, haluttiin tai ei maakuntahallinnon uudistuksessa keskeiseen asemaan. Kainuun hallintokokeilussa tavoiteltiin alun perin nimenomaan Kainuun väestö- ja talouskehityksen kääntämistä. Tässä ei onnistuttu kunnolla. Osasyy oli soten uudelleenorganisointiin ja hallintaan kulunut energia. Toinen suurempi syy oli, että aluekehittämisen (ohjelmat, hanke- ja yritysrahoitus ja alueiden käyttö) tehtäviä ei koottu yhteen. Tässä on suurin parannus nyt suunnitteilla olevassa maakuntahallinnossa verrattuna Kainuun malliin. Maakunnan liiton ja ELY-keskusten tehtävien eli aluekehitysvastuun ja vallan kokoaminen aluetasolla yhteen on aivan keskeinen, jotta käytettävissä olevat julkiset kehityspanokset saadaan tuottamaan parempaa vientivetoista ja kasvuhakuista talouskehitystä koko Suomessa. Soten kustannussäästöissä on perimmältään kyse ”kakun jakamisesta”; aluelähtöisessä kehittämisessä tavoite on ”kakun kasvattaminen”.

Kainuun hallintokokeilun tulokset olivat niin Tampereen yliopiston riippumattoman arvioinnin ja valtiovarainministeriön seurantaryhmän mielestä niin positiivisia, että VM:n seurantaryhmä suositti kokeilun vakinaistamista. Esitys ei edennyt tuolloin poliittisessa valmistelussa. Kainuulle tarjottiin 4 vuoden jatkoaikaa kokeiluun.  Jos Kainuun kunnat olisivat ottaneet jatkoajan käyttöön, se siis päättyisi ensi vuoden lopussa.

Tulevaan koko maan kattavaan maakuntahallintoon valmistauduttaessa Kainuulla on yli 10 vuoden kokemus sote-integraation toteutuksesta. Ei pidä unohtaa, että nykyisistä lähes 200 erillisestä toimijasta siirrytään 18 organisaatioon ja kun saman katon alle kootaan myös aluekehittämisen eri tehtävät useista organisaatioista, hallinto yksinkertaistuu ja tehostuu huomattavasti. Tulevat maakuntavirastot tulevat olemaan kaikki alueillaan suurimpia niin henkilöstöltään kuin budjetiltaan. Erityisesti mittavan muutosprosessin johtamisen ja viestinnän osaamiselle ja kokemukselle tulee olemaan käyttöä. Kainuun kokemusten mukaan näin laaja hallinnollinen muutosprosessi onnistuu vain kun sitä toteutetaan alueilla, joilla on tahto ja motivaatio onnistua.

Pentti Malinen

maakuntajohtaja

 

Lisätietoja

SITRA:n raportti:
http://www.sitra.fi/uutiset/sote-palveluiden-rahoitus/vanhaan-sote-verkkoon-takertuminen-rapauttaisi-lahipalvelut

STM:n viimeisin tiedote (11.3.2016):
http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-hioo-sote-uudistuksen-lakiluonnosten-yksityiskohtia

Maakuntien uudistushankkeista esimerkkinä Etelä-Karjala:
http://www.ekarjala.fi/itsehallinto/
http://kokoushallinta.ekliitto.fi/djulkaisu/kokous/2016227-6.HTM

Lisää uusi kommentti