Olet täällä

Suomen itsenäistyttyä valtioneuvosto teki maaliskuun 21. päivänä 1919 päätöksen, jolla valtion rajojen vartiointi määrättiin sisäasiainministeriön alaisille sotilaallisesti järjestetyille rajavartiojoukoille. Tänään on kulunut päivälleen tasan 100 vuotta tuosta historiallisesta päätöksestä. Olemme koolla juhlimassa Kainuun rajavartioston toimintaa osana Suomen rajavartiolaitosta.

Kainuun rajavartiosto vastaa rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla. Rajavartioston toiminnan päämäärä on taata rauhalliset olot raja-alueella sekä suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Päämäärän saavuttaakseen rajavartiosto estää ennalta ja paljastaa laittoman maahantulon ja säännösten vastaisen rajanylikulun, osallistuu muun rajan ylittävän rikollisuuden torjuntaan taaten rajanylitysliikenteen sujuvuuden. Lisäksi rajavartiosto osallistuu muiden välttämättömien turvallisuuspalveluiden tuottamiseen syrjäseuduilla.

Kainuun rajavartioston vastuulla on 406 km Suomen ja Venäjän rajaa. Kokonaisuuteen kuuluu neljä kansainvälistä rajanylityspaikkaa: Vartius ja Kuusamo sekä lentoasemat Kajaanissa ja Kuusamossa. Rajavartioasemia on viisi, esikunta ja johtokeskus Kajaanissa ja henkilöstöä 200.

Toimintahistoriansa aikana Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttä on laajentunut perustehtävistä rajavalvonnasta ja rajatarkastuksista rajaturvallisuuteen. Nykyisin se on monipuolinen ja laaja-alainen turvallisuusviranomainen.

Rajaturvallisuus ja luottamus rajavartiolaitokseen erinomaisella tasolla

Tilastojen valossa Suomi on maailman onnellisin ja myös turvallisin maa. Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan rikollisuutta, onnettomuuksia ja häiriöitä sekä luottamusta viranomaisiin ja oikeusjärjestelmään. Kansainvälisissä mittauksissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti: maamme on luokiteltu maailman turvallisimmaksi maaksi sekä vakaimmaksi valtioksi.

Poliisibarometrin kyselyssä käy ilmi, että suomalaiset luottavat erityisesti turvallisuusviranomaisiin. Rajavartiolaitokseen luotti kyselyssä 93% vastanneista. Tästä tuloksesta voitte rajavartiolaitoksessa olla syystä ylpeitä. Voimme samalla todeta, että rajavartiolaitoksen arvot, luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky, toteutuvat käytännön toiminnassa.

Mutta asiaintila ei suinkaan aina ole ollut näin. Kun katsomme erityisesti rajaturvallisuuden tilannetta Kainuun asutuksen ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin ei ollut toimivaa rajavartiointia. Rajalinjat oli valtioiden kesken sovittu, mutta rajojen yli tapahtui paitsi rauhanomaista vuorovaikutusta myös väkivaltaista toimintaa lukuisista sodista puhumattakaan. Kajaanin linna tai alueella olleet sotajoukot eivät kyenneet takaamaan rajaturvallisuutta. Halusin tämän tuoda esiin vain muistuttaakseni, että rajaturvallisuus ei ole itsestään selvyys ja että se vaatii hyvin organisoitua ja systemaattista toimintaa. Meidän kainuulaisten on täysi syy arvostaa työtä, jota rajojen vartijat tekevät joka hetki turvatakseen meidän elinoloja ja hyvinvointiamme.

Kainuun kohdalla valtakunnan raja on historiallisesti erityinen. Tämä rajalinja on säilyttänyt paikkansa historian saatossa jo yli 400 vuotta. Valtiot rajan molemmin puolin ovat vaihtuneet ja sotia on käyty rajan yli lukuisia kertoja. Näin pysyvä rajalinja on eurooppalaisittain erittäin harvinainen. Mutta kuten totesin, rajaturvallisuus on kasvanut ja nykysin erinomaisella tasolla.

Rajavartioston henkilöstöllä keskeinen rooli talvisodassa

Itsenäisen Suomen rajavartioston historian aikana rajaturvallisuus on järkkynyt pahimmin vuoden 1939 lopulla alkaneessa talvisodassa. Kainuussa talvisodan päättymisen muistopäivää vietetään yhä aktiivisesti. Siten viikko sitten – 13.3. – tässä salissa kokoontui salin täydeltä kainuulaisia arvokkaaseen juhlatilaisuuteen. Eversti Mika Rytkönen loi erinomaisen katsauksen rajavartioston rooliin talvisodassa juhlapuheessaan. Haluan poimia tähän muutaman keskeisen kohdan hänen esityksestään.

Pohjois-Suomen puolustus oli käytännössä rajamiesten johtovastuulla. Pohjois-Suomen ryhmän esikunta muodostettiin Kainuun rajavartioston sekä Kainuun sotilaspiirin esikuntien henkilöstöstä reserviläisillä täydennettynä. Rajavartiostojen päällikkö, kenraalimajuri Wiljo Tuompo oli Pohjois-Suomen Ryhmän komentaja. Hänen alaisuudessaan Lapin puolustamisesta vastasi Lapin ryhmä, jota johtivat niin ikään rajaupseerit.

Talvisodan taistelujen alkuvaiheessa rajajoukot olivat erityisen tärkeässä osassa koko itärajan pituudelta /…/. Vihollisen tullessa rajan yli, aloitettiin taistelu rajamiesten johdolla ja viivytettiin ylivoimaista vihollista. Taisteluissa rajamiehet toimivat usein yksiköidensä esitaistelijoina. He tiesivät, miten metsässä liikutaan ja miten metsää luetaan. Heillä oli paikallistuntemusta ja sotilaallista osaamista. He johtivat tiedustelupartioita ja tekivät sissi-iskuja vihollisen selustaan.

Talvisodassa rajajoukot kärsivät raskaita tappioita muun muassa Suomussalmen ja Kuhmon suuntien mottitaisteluissa. /…/ Suomen marsalkka Mannerheim arvosti rajajoukkojen taistelutaitoja. Tunnustuksena talvisodan ansioista hän antoi päiväkäskyllään 26.5.1941 rajajoukoille nimityksen "rajajääkäri". Tämä nimitys on edelleen käytössä Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä sekä kriisiajan joukoilla.

Vartiuksen kautta tapahtuva yhteistyö on Kainuulle merkittävää

Rajavartiostojen rooli on muuttunut ja ennen kaikkea monipuolistunut nykypäivään tultaessa poliittisten muutosten ja kansainvälisen kehityksen myötä. Suomen ja Neuvostoliiton suljettu raja oli osa kylmän sodan rautaesirippua. Kainuun kehitykseen merkittävästi vaikuttanut poikkeus tuolla ajanjaksolla oli Kekkosen ja Kosyginin sopimukseen perustuneen Kostamuksen kaivoksen ja kaupungin rakentamisprojekti 1970-luvun loppupuolella.

Kostamuksen myötä syntyi myös Vartiuksen rajanylityspaikka, joka osaltaan myöhemmin on mahdollistanut rajakaupan, matkailun ja kansalaisten, yritysten ja julkisten toimijoiden rajat ylittävän yhteistyön kasvun.

Ottaen huomioon sekä Kainuun että Kostamuksen alueen vähäisen väestön määrän ja pitkät etäisyydet suurempiin keskuksiin kummallakin puolella rajaa, rajan yli tapahtuvalla toiminnalla on huomattava taloudellinen merkitys. Tätä kuvaa henkilöliikenteen määrä. Vuonna 2018 Kainuun rajavartioston rajanylityspaikkojen kautta matkusti yhteensä 445 854 henkilöä. Kuusamon ja Kajaanin lentoasemien vuoden 2018 ulkorajat ylittävä liikenne, noin 13 500 matkustajaa. Kostamuksen kaivoksen pellettien kuljetuksen volyymi on mittava; Vartiuksen, Kontiomäen, Oulun ja Kokkolan välillä kuljetettava tonnimäärä on Suomen rautateiden toiseksi suurin.

Kainuun rajavartioston rooli on rajaturvallisuuden avulla mahdollistaa Kainuulle hyödyllisen rajat ylittävän taloudellisen ja muun kanssakäymisen ja sen sujuvuuden. Kainuun liitto arvostaa rajavartioston roolia, sillä tavoitteenamme on ollut vahvistaa ja tukea Venäjä-yhteistyötä erityisesti Karjalan tasavallan suuntaan.

Rajavartiostolla erityinen merkitys harvaan asutulla alueella

Kainuun rajavartioston paikallisesta merkityksestä haluan vielä erikseen nostaa harvaan asutun alueen turvallisuustehtävät. Yhteiskunnan rajallisia resursseja käytetään mielestäni esimerkillisen hyvin, kun erityisesti turvallisuus viranomaisten kesken syrjäalueilla tehdään toimivaa yhteistyötä. Sen puitteissa rajavartiosto osallistuu tarvittaessa ensivastetehtäviin, pelastus- ja avustustoimintaan tieliikenneonnettomuuksissa sekä maastoliikennettä ja rajavyöhykesäännösten noudattamisen valvontaan. Suotta ei tämän viikon Kuhmolainen lehden pääkirjoituksessa nostettu esiin juuri tätä osaa rajavartiostomme toiminnasta.

Venäjän raja EU:n ulkorajana

Kainuun on rajamaakunta. Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alusta, ja Venäjän rajasta tuli osa EU:n ulkorajaa. Euroopan unionin asetukset ovat jäsenmaille suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Rajan yli tapahtuvan vuorovaikutuksen osalta tämä on siis merkinnyt sitoutumista unionin linjauksiin. Suomen on vaikutettava EU:n sisällä niin, että Suomen erityispiirteet otetaan niissä huomioon.

Euroopan unionin keskeisimpiä periaatteita on ihmisten vapaa liikkuvuus. Tämä on merkinnyt sujuvampaa rajaliikennettä. Sisärajatarkastusten poistuttua ulkorajavalvontaa on jouduttu tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden, vierastaistelijoiden, laittoman maahanmuuton sekä terrorismin uhan torjumiseksi.

Kainuulle myönteistä on ollut EU:n harjoittama ulkorajaohjelmiin perustuva yhteistyö (CBC-ohjelmat). Kainuu on yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kanssa tehnyt sopimuksellista yhteistyötä Karjalan tasavallan kanssa. Tälle alueelle on hyväksytty Suomen, Venäjän ja EU:n kesken CBC-Karelia –ohjelma. Ohjelman avulla tuetaan po. alueen rajan ylittävää yritystoiminnan, ympäristö- ja kulttuuriasioiden kehitystä sekä rajaturvallisuutta. Kuluvalla ohjelmakaudella ohjelmasta rahoitetaan myös Vartiuksen rajanylityspaikan ja rautatieyhteyden kapasiteetin lisäämistä.

Alueellinen yleinen varautuminen Kainuussa – vastaus turvallisuustilanteen muutoksiin

Suomi erinomaisesta turvallisuustilanteestaan huolimatta ole lintukoto, joka olisi irrallaan kansainvälisestä muutoksesta. Globalisoituvassa maailmassa turvallisuusuhkien luonne on jatkuvasti muuttunut ja turvallisuusuhkien kirjo on laajentunut ja monipuolistunut.

Tähän on reagoitu Suomessa mm. laatimalla yhteiskunnan turvallisuusstrategioita vuodesta 2003 alkaen. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen periaatteita sekä ohjaa hallinnonalojen ja alueiden varautumista. Kokonaisturvallisuus on kehittynyt ensisijaisesti yhteistoimintamalliksi, jossa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa sekä suunnittelevat, harjoittelevat ja toimivat yhdessä.

Osana tätä prosessia Kainuussa olemme juuri perustaneet maakunnallisen yleistä alueellista varautumista yhteen sovittavan varautumisfoorumin. Kainuussa Kainuun rajavartiostolla tulee olemaan merkittävä ja siis alueen kannalta laajeneva rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa.

Rajavartiolaitos tarvitsee riittävät voimavarat

Olen käsitellyt edellä tiivistäen rajavartiolaitoksen roolia Kainuulle. Kainuun rajavartioston toiminnan merkitys on ymmärrettävä sekä muuttuvan turvallisuusympäristön haasteiden että maantieteellisten ja paikallisten olosuhteiden näkökulmasta. Voimme täysin tukea maakuntalehtemme viestiä, jossa todettiin: ”Kun tulevaisuuden resursseista päätetään, on hyvä sisäistää, mistä kaikesta muusta kuin rajavalvonnasta ja matkustusasiakirjojen tarkistamisesta rajavartijat vastaavat.”

 

Näillä ajatuksilla haluan kiittää ja onnitella Kainuun rajavartiostoa sen toiminnasta, jonka vaikutus alueemme hyväksi on moninaisempi ja merkittävämpi yleensä tulemme ajatelleeksi.

Pentti Malinen

Lisää uusi kommentti