Olet täällä

Aluekehityskeskustelut – Kainuu tuo esille positiivisen rakennemuutoksensa!

Maakuntauudistus muuttaa valtion ja maakunnan suhteen – ei pelkästään kokoa sotea ja muita toimintoja yhteen. Aluekehityskeskustelut ja maakuntalain mukaiset neuvottelut maakuntien ja valtion välillä ovat tulossa kokeiluvaiheeseen. Aluekehityskeskusteluja kokeillaan (simuloidaan) Kainuun osalta 30.1.2018.

Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin muuttuu perusteellisesti

Maakuntauudistus on demokratiauudistus. Tähän saakka suora demokratia on Suomessa toiminut vain valtio- ja kuntatasolla ts. eduskunta- ja kunnallisvaaleissa olemme valinneet poliittiset päättäjät. Aluetasolla lukuisat organisaatiot ovat toimineet joko kunnista tulevan mandaatin (kuntayhtymät) tai valtionhallinnon edustajina alueille (ELY:t ja AVI:t). Kun koko maassa lähes 300 organisaatiota yhdistyy 18 maakuntahallinnoksi, on hallinnollinen muutos mittava. Periaatteellinen muutos on vielä suurempi, sillä maakunnasta muodostuu oma itsehallinnollinen taso, jolla on suorat vaalit, maakuntavaalit.

Tähän saakka valtio, käytännössä eri ministeriöt, ovat tulosohjanneet alaistaan valtionhallintoa ELY-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa valtion poliittisessa ohjauksessa. Maakunnan liittoja, sairaanhoitopiirejä ja muita kuntien yhteistoimintaan kuuluvia aluetason organisaatioita valtio on ohjannut lainsäädännöllä ja niiden omistajina kunnat ovat linjanneet toimintaa. Maakuntauudistuksessa nämä ohjausmekanismit menevät uusiksi. Maakunta on perustuslain tarkoittama hallintotaso, jonka asema suhteessa valtioon muuttuu hyvin pitkälle samankaltaiseksi kuin nyt kunnilla. Ministeriöt eivät voi tulosohjata maakuntia; maakuntien tehtävät tulevat lainsäädännöstä ts. eduskunnan päättämänä.

Valtio ja maakunta vuorovaikutukseen

Tämän ja ensi vuoden aikana ministeriöt ja perustettavat maakunnat kokeilevat uutta hallinnollista suhdetta ns. simulointien kautta. Erittäin tärkeä simulointivaihe lähtee käyntiin ensi keväänä, kun ensimmäisen kerran numerotasolla lasketaan kunkin maakunnan toimintaansa tarvitsema rahoitus ja valtiovarainministeriö laskee uusilla rahoitusmalleilla maakunnille tarjottavan rahoituskehyksen. Kun tulevien maakuntien rahoituksesta noin 90 %:n osuus menee soten kustannuksiin, sote-palvelujen järjestämisellä on tässä prosessissa ratkaiseva rooli kun maakunnat aloittavat toimintansa.

Tulevilla maakunnilla on kuitenkin varsin laaja muiden kuin sote-tehtävien joukko, jolla on erityisen suuri merkitys aluekehittämiselle eli alueen elinvoimalle. Elinvoimatehtäviin liittyvät rahoitusinstrumentit ja suunnitelmat muodostavat maakunnissa siten tärkeän kokonaisuuden. Uusissa maakunnissa näiden linjaukset ovat sen oman poliittisen päätöksenteon ohjauksessa. Maakuntavaltuusto ja -hallitus linjaavat maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja niihin pohjautuvien palvelujen järjestämissuunnitelmien kautta maakuntaorganisaation omaa toimintaa. Maakunnan virkamiehet ovat tulosvastuussa maakunnan omille poliittisille päättäjille, ei ministeriöille.

Valtio(neuvosto)n ja maakuntien välille tulee muodostumaan jatkossa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön perustuva suhde. Tässä vaiheessa tuon muutoksen läpivienti on vasta suunnitteluvaiheessa ja myös vielä hajanaista. Hajanaisuus johtuu siitä, että valtion sektorilainsäädäntö jatkuu edelleen ja että ministeriöt hyvin tiukasti haluavat ylläpitää omat ”reviirinsä” jatkossakin.

Maakunnan elinvoimatehtävien suunnitteluun uusi malli

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu uutta aluekehitys- ja kasvupalvelulakia maakuntauudistukseen liittyen. Siihen sisältyy valtion ja maakunnan uutta suhdetta vastaava toimintamalli: aluekehityskeskustelu. Kyse olisi vuosittaisesta neuvottelusta kunkin maakunnan ja valtioneuvoston välillä. Neuvottelujen sisältöalue kattaisi aluekehittämisen laajasti ymmärrettynä. Valtion pitäisi pystyä muodostamaan yhteisen tilannekuvan maakuntien kehitykseen ja kukin maakunta vastaavasti arvioisi oman aluekehityksensä näkymät (ns. laadullinen tilannekuva). Valtion taholla neuvottelujen perustana olisi hallituksen linjaus, aluekehityspäätös; ja maakunnilla vastaavasti maakuntaohjelma. Vuosittainen agenda muodostuisi sekä ministeriöiden että maakunnan esille nostamista ajankohtaisista teemoista. Aluekehityskeskustelujen tuloksilla ohjattaisiin maakuntalain mukaisen neuvottelun valmistelua.

Kainuu testaa aluekehityskeskustelut

Tämä toimintamalli on nyt ensimmäistä kertaa kokeiltavana. Valmisteluohjeet on laadittu syksyn aikana, tilannekuvat on valmisteltu ja agendojen muotoilu loppusuoralla. Kainuun aluekehityskeskustelu pidetään 30. tammikuuta. Maakuntahallitus 15.1. vahvisti neuvotteluagendan ja keskeiset esityksemme neuvotteluun.

Vaikka kyse on vielä uuden neuvottelumekanismin koeajosta – simuloinnista – olemme valmistautuneet asiaan vakavasti. Tulevien maakuntien näkökulmasta on todella tärkeää, että aluekehityskeskustelut muodostuvat aidoksi vuoropuheluksi ja myös budjettivalmisteluihin vaikuttavaksi vaikutuskanavaksi. Toki oma lisäarvonsa on sillä, että maakunnat voivat tuoda oman näkemyksensä omasta aluekehityksestään ministeriöille, joilla on lähtökohtaisesti omaan toimialaansa rajoittuva ja käytännössä hyvin ”pääkaupunkikeskeinen” näkemyksensä.

Kainuun kehityksen käänne edellyttää valtion ja maakunnan yhteistyötä

Kainuun liiton neuvotteluesitys perustuu näkemykseemme Kainuun uudesta kehitystilanteesta; olemme positiivisen rakennemuutoksen vaiheessa! Tämän todistaminen ministeriöille on edellytys löytää uusia lähestymistapoja ja myös hallinnonalat ylittäviä keinoja Kainuun aluekehityksen edistämiseksi. Valtion toimenpiteet, erityisesti Terrafame Oy:n rahoitus, ovat olleet keskeisessä roolissa Kainuun aluetalouden kääntymisessä nopeaan kasvuun vuosina 2016 ja 2017. Työpaikkojen ja talouden kasvu ei kuitenkaan jatku ilman uusia investointeja ja kehityspanostuksia.

Meillä on mahdollista esittää maakuntaohjelmakauden 2018 – 2021 ajalle mittava lista yksityisiä investointeja, joiden toteuttamiseen tarvitaan noin 2 miljardin euron rahoitus. Näillä investoinneilla luodaan Kainuuseen toista tuhatta suoraa ja välillistä työpaikkaa. Investointien toteutumisen varmistaminen valtion ja maakunnan yhteisin toimenpitein on siten neuvotteluagendamme pääkysymys. Keskeiset yritysinvestoinnit tuleville vuosille sisältävät biojalostamon (KaiCell Fibers), Sotkamon hopeakaivoksen, St1:n laajennusinvestoinnin, Kuhmon Kantolan alueen puutuotealan investoinnit ja matkailualalla suunnitteilla olevat investoinnit. Julkisilla investoinneilla – Kainuun uusi sairaala suurimpana – luodaan myös kysyntää yritysten toiminnalle.

Aluekehityskeskusteluissa on tavoitteena varmistaa, että valtion panostukset aluekehitykseen (kasvupalveluihin eli yritys- ja työllisyyskehitykseen) mukaan lukien Euroopan unionin alue- ja työllisyyspolitiikan ohjelmat jatkuvat volyymiltään ja keinovalikoimaltaan riittävinä. Kainuulla tulevana maakuntana on oma, kasvava vastuunsa kohdentaa käytettävissä olevat kehitysresurssit muuttuvien haasteiden mukaisesti. Ministeriöiden ja maakunnan yhteisenä kysymyksenä Kainuussa tulee korostumaan investointien toteuttamisessa tarvittavan työvoiman koulutuksen järjestäminen ja työvoiman rekrytointi. Kainuu tarvitsee tulevaisuudessa uusmuuttoa alueelleen!

 

Pentti Malinen, maakuntajohtaja

 

http://kuiskintaa.fi/kainuun-yritysten-liikevaihto-kasvaa-vahvasti/

http://kainuunliitto.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20182058-14

Lisää uusi kommentti