Olet täällä

Oli hienoa lukea paikallislehti Kuhmolaisen palstoilta laajaa referaattia kaupunginjohtaja Eila Valtasen uudenvuoden puheesta.Tasavallan presidentin perinteinen puhe saa uudenvuoden uutisoinnissa ansaitsemansa huomion. Valtasen puheenvuoro puolestaan oli ansiokas nostaessaan esille paikallisen näkökulman, joka turhan harvoin edes alue- ja paikallismediassa huomioidaan . Puhe kosketti siksi minuakin. 

Valtanen korosti – aivan oikein – että meidän on syytä iloita saavutuksista ja olla ylpeitä vahvuuksistamme. Kuhmolla on aihettakin "nostaa kissan häntä pystyyn". Kuhmon kamarimusiikki on todella kansainvälinen läpimurto ja tunnettuustekijä. Metsäbiotalouden taso Kuhmossa on todella vertaansa vailla jo nyt ja tahtotila kehittyä edelleen on vahva. Ymmärrän siis myös puhujan rivienvälissä esille tuoman tuskan siitä, miksi meillä ei menestystä - ei omaa eikä naapurin -  osata arvostaa ja hehkuttaa.

Kainuun liitossa olemme vahvistamassa maakuntamarkkinointia sosiaalisen median avulla: erityisesti kohdistamme viestejämme maakunnan ulkopuolelle. Yhdessä Kainuun Etu Oy:n kanssa olemme aloittaneet ylläpitämään englanninkielistä Fb-ryhmää Can do Kainuu. Otamme mielellämme sinne julkaistavaksi linkkejä (k)ainutlaatuisiin ilmiöihin ja menestystarinoihin, joita haluamme jakaa laajemmin maailmalle. Suunnitteilla on vastaava VKontakteen luotava venäjänkielinen sivusto. Josko vielä Lapin tavoin onnistuisimme yhdistämään positiiviset viestimme eri kuntien sekä matkailun ja muiden elinkeinojen vahvuuksista, voisimme paremmin selättää monet sijaintiimme tai pienuuteemme liittyvät haasteet alueemme kehittämisessä.

Eila Valtasen puheessa viitattiin myös laajemmin metsäbiotalouden hankkeisiin Kainuussa erityisesti Kainuun liitossa valmisteltuun biotuotetehdashankkeeseen. Haluan korostaa, että Kuhmon ja muut Kainuussa olevat metsäteollisuushankkeet eivät ole keskenään kilpailevia. Olemme selvityksissämme vakuuttuneet, että puuraaka-ainetta Kainuussa riittää huomattavasti nykyistä laajemmalle teolliselle tuotannolle. Kyse on sekä raaka-ainevarojen kattavammasta hyödyntämisestä että ennen kaikkea jalostusasteen nostamisesta. Suosittelen lukemaan tuoretta maakuntajohtajan blogiani, jossa perustelen biotuotetehdasta ja laajemminkin biotalouden kehittämistä Kainuussa: http://kainuunliitto.fi/blog/kainuu-lahtee-mukaan-biotuotetehdaskisaan​

Jos biotuotetehdashankekin saadaan jalalle jo nykyisten ja monien uusien hankkeiden kanssa koko Kainuuna olemme varmasti maailman huippua metsäbiotaloudessa. Kainuun merkittävimmät vientiyritykset ovat Kuhmo Oy:n ja Pölkky Oy:n sahat. St1:n on juuri käynnistämässä aivan uutta teollista avausta Kajaanissa, bioetanolitehdasta.  Uskomme, että käynnistyttyään sillä on mahdollista vielä laajentua huomattavasti. CrossLamin ristiliimapalkki on tuotteena Suomessa ensimmäinen laatuaan ja mahdollistaa tilaelementtituotannon kasvavan puurakentamisen tarpeisiin.  JanPuu on ilmoittanut avaavansa USA:n markkinat. Hyrynsalmella veistetään käsityönä hirsirakennuksia. Uusia puurakennushankkeita tulee jatkuvasti julki. Kaikkea en tiedänkään. Mutta mikä parasta, Kainuu puuvarat antavat mahdollisuudet merkittävälle kasvulle ja eri hankkeet voivat tukea toisiaan.

Niin hyvä asia kuin biotalouden alkanut uusi kehitys onkin ja kuinka vahvoja siinä Kainuuna olemme, kaikki eivät tätäkään asiaa ymmärrä tai halua arvostaa. Juuri vuoden vaihteen aikaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oltiin huolestuneita, kun Suomen viennin tärkeimmät tuotteet olivat paperi, kartonki ja sahatavara!  Ehkä se juuri oli pääkaupunkiseudulle terve muistutus siitä, mistä Suomi todella elää. Pain myös Osmo Soininvaara toisti samaa viestiä; hänen mukaansa Suomi ei tule enää elämään metsästä. Tämän vuoksi olen samaa mieltä kuin Valtanen, joka puheessaan viestitti kuhmolaisille: meidän itse on tuotava vahvuutemme ja menestyksemme esiin.

Pois liika vaatimattomuus!

Pentti Malinen

 

Viitattuja lähteitä:

Kainuun Sanomat Kainuun maakuntahallituksen päätöksestä:

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/sijoitusyhtio-etsii-sellutehtaan-rahoittajia/

Osmo Soininvaara: ” Suomi ei tule elämään metsästä. Jotkut suomalaiset tulevat ja haja-asutusalueiden työllisyydelle metsätaloudelle on merkitystä, mutta kansantaloutta se ei tule pelastamaan.”

http://www.soininvaara.fi/2016/01/03/suomen-synkka-tulevaisuus-2-metsatalouden-merkitys-vahenee/

Helsingin Sanomat pääkirjoituksessa 30.12.2015 : ” Vuosi 2015 teki selväksi myös sen, että Suomi elää taas metsästä. Hyvä kun jostain, mutta jotain murheellista on siinä, että vientivaltteja olivat paperi, sahatavara ja selluloosa.”

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1451366954161

Lisää uusi kommentti