Olet täällä

Hallitusneuvotteluista julkaistuissa EU-linjauksissa on yksi oleellinen lause pohjoisista alueista: ” Arktisen yhteistyön kehittäminen on nostettava EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi, ja pohjoisten hankkeiden edistämiseen tarvitaan EU:n panosta.” Tämän kirjouksen tulisi johtaa omaan toimenpideohjelmaan. Myös meillä pohjoisilla maakunnilla on syytä tarttua haasteeseen. Valtio, maakunnat ja yritykset yhdessä voivat saada tarpeellisen muutoskehityksen käyntiin.

Tarve määritellä Euroopan unionin pohjoinen ulottuvuus tuli ajankohtaiseksi, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät unionin jäseneksi 1995 alussa. Harva asutus, pohjoinen ilmasto ja Suomen osalta pitkä Venäjän raja ovat edelleen keskeisiä tekijöitä, kun asemoidaan Suomen ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuuksia ja haasteita osana EU:ia.

Pääsääntöisesti Helsingin horisontista maailmaa tarkkailevalla Suomen valtionhallinnolla on ollut vaikeuksia hahmottaa Suomen pohjoisuutta (jopa arktisuutta) EU:ssa; katse on kiinnittynyt vahvasti Itämerelle päin. Vielä vaikeammaksi pohjoisen mahdollisuuksien tunnistaminen tulee, kun puhutaan oman maamme aluekehittämisestä tai yritysinvestoinneista ja kasvun mahdollisuuksista. Perustelen näitä väitteitäni sillä, että niin EU:n kuin Suomen hallinnossa on tehty lukuisia erinomaisia analyysejä, raportteja ja jopa politiikkadokumentteja, joissa on tunnistettu pohjoisten alueiden erinomaiset mahdollisuudet ja suuri merkitys ympäristö-, talous- ja yhteiskuntapolitiikassa.  Mutta näiden faktojen ja linjausten tuloksena on saatu aikaan vain hyvin vähän konkreettisia toimenpiteitä. Selkein esimerkki tästä on Kataisen hallitusohjelmaan kirjattu Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehittämiseen tähdännyt Katse Pohjoiseen –ohjelma. Erinomainen analyysi, mutta sen toimenpiteet jätetiin ministeriön huoleksi ilman mitään lisäresursointia tai budjettipäätöksiä.

Keskeinen viesti useille, hyvinkin erilaisista lähtökohdista tehdyille, raporteille on se, että pohjoisilla alueilla on tulevaisuudessa kasvava taloudellinen merkitys ja kasvupotentiaali on valtava, joten on koko Suomen ja myös EU:n intressi vahvistaa näiden alueiden potentiaalin hyödyntämistä. Tuorein näistä raporteista on Paavo Lipposen Elinkeinoelämän keskusliiton ja useiden teollisuusjärjestöjen toimeksiannosta laatima Pohjoinen tahtotila, Suomen edellytykset arktiseen talouskasvuun (maaliskuu 2015). Valtioneuvoston kanslian (2014) julkaisema riippumaton asiantuntijaraportti Kasvua pohjoisesta on puolestaan laadittu Suomen kauppakamarin puheenjohtajan Risto Penttilän, Västerbottenin maaherran Magdalena Anderssonin ja Tromssan arktisen yliopiston rehtorin Anne Husebekkin toimesta. Edelleen samaan sarjaan voi liittää Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkoston (NSPA) pohjoismaiselta aluetutkimuslaitokselta NordRegiolta tilaamat raportit mm. Vision report - Strong, Specific and Promising: Towards a Vision for the NSPA (2008).

Kun elämme hallitusohjelman valmisteluvaihetta, nostan Lipposen raportista muutaman valikoidun ehdotuksen esille. Ensimmäinen tärkeä asia on vahvistaa pääministerin johtovastuuta arktisen ja pohjoisen politiikan päätöksenteossa. Tätä niin kuin monta muutakin asiaa ei nyky-Suomen keskushallinnossa hoideta koordinoidusti. Kun päätöksenteolle on uskottava pohja, tulee keskushallinnon, maakuntien ja yrityselämän kesken valmistella toimeenpano-ohjelma. Todettakoon, että Lipposen elinkeinoelämälle laatima raportti yleensä unohtaa aluetason, mikä on tärkeä juuri silloin kun kootaan koko maan voimat ”talkoisiin”.

Eri raporteista poimimalla löydämme vahvat ainekset pohjoiselle toimenpideohjelmalle: pohjoisten alueiden saavutettavuuden parantaminen, uusiutuvan energian tuotannon, biotalouden ja kaivannaisalojen varaan rakentuva kestävä talouskasvu, rajaesteiden ja sisäisen byrokratian purkaminen sekä arktiseen osaamiseen erikoistuminen.

Kainuu saa hoitaakseen Barentsin euroarktisen alueen alueneuvoston puheenjohtajuuden vuosina 2016 – 2017. Olemme juuri valmistelemassa puheenjohtajakauden ohjelmaamme. Toivomme, että saamme Suomen hallitukselta työllemme vahvan pohjan edellä kerrotun hallitusohjelmakirjauksen ja mahdollisen erillisen toimenpideohjelman kautta. Olemme valmiit ja halukkaat nostamaan alueiden (maakunnat) roolia pohjoisen politiikan ja tässä tapauksessa Barentsin yhteistyön toteuttamisessa. Vahvan rahoituksellisen pohjan sille antavat tulevat EU-osarahoitteiset ulkorajaohjelmat Karelia CBC ja Kolarctic CBC. Barentsin alueen valtavia taloudellisia kehitysmahdollisuuksia ajatelleen ne ovat kuitenkin pieniä instrumentteja. Siksi valtioiden, alueiden ja yrityselämän vahvaa keskinäistä kumppanuutta ja voimavarojen kokoamista tarvitaan. Sitä Kainuun liitto haluaa edistää omalla puheenjohtajakaudellaan.

Pentti Malinen

 

Lähteitä ja lisälukemista:

Growth from the North - Report of an independent expert group

Pohjoinen Tahtotila - Suomen edellytykset arktiseen talouskasvuun (EK)

Katse pohjoiseen Toimenpide-ehdotukset (TEM)

Vision report - Strong, Specific and Promising: Towards a Vision for the NSPA

Forumeita ja järjestöjä:

http://www.arcticfrontiers.com/

http://www.arcticbusinessforum.com/

http://www.northerndimension.info/

http://www.beac.st/en

 

Lisää uusi kommentti