Olet täällä

Biotalous on noussut kansallisen elinkeinopolitiikan keskiöön. Hallitusohjelmassa se on yksi Suomen talouden nousun avaintekijöistä. Biojalostamohanke on myös Kainuun aluekehittämisen ytimessä. Se yksi harvoista hankkeista, joiden työllistävät vaikutukset olisivat niin merkittävät, että sillä voidaan kääntää aluetta vaivaavan alenevan väestökehityksen trendi. Ansiokkaiden pohjaselvitysten perusteella Kainuu on valmis lähtemään kilpaan uusista biojalostamoinvestoinneista.

Kainuussa laajan pinta-alamme ansiosta on runsaat metsävarat, jotka ovat jääneet huomattavalle vajaakäytölle UPM:n paperitehtaan lopettamisen jälkeen. Muitakin luonnonvaroja täällä on väkilukuun nähden yllin kyllin. Miksi sitten Kainuussa kehitys ei kehity!

Yksi aivan keskeinen asia on pääomien puute. Biotalouden ja useiden muidenkin elinkeinoalojen yritystoiminnan käynnistämiseen tarvitaan niin mittavasti pääomia, että investoinnin on tultava pääosin tai kokonaan maakunnan ulkopuolelta.  Jos ja kun Kainuuseen syntyy uusi(a) biojalostamo(ita), joudumme hakemaan investoijaa Kainuun ulkopuolelta. Onneksi hyviäkin esimerkkejä on kuten St1 ja CrossLam. Se mitä voimme tehdä, on luoda Kainuuseen mahdollisimman vetovoimainen toimintaympäristö yrityksen tuotannolliselle investoinnille. Tämän vuoksi Kainuun liitto yhdessä Kainuun Edun, kuntien ja Kainuun metsäsektorin sidosryhmien kanssa on teettänyt selvityksiä puuraaka-aineiden jatkojalostusmahdollisuuksista Kainuussa. Nyt, vuoden 2015/2016 vaihteessa, kun selvitysten tulokset ovat erittäin lupaavat, olemme ottamassa nopeasti seuraavaa askelta kohti investoijien löytämistä.

Kuka Kainuuseen haluaa investoida biotuotetehtaaseen? Onko Kainuulla mahdollisuuksia kilpailla muiden metsävaroihin perustuvien hankkeiden kanssa?  Nämä ovat olleet keskeisiä kysymyksiä, kun biotuotetehdasselvitys, eri sidosryhmät, maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus ovat osaltaan muodostaneet tahtotilaa biojalostamohankkeeseen.

Kainuun liiton selvitykset antavat vastauksen moniin peruskysymyksiin. Keskeiset johtopäätökset ovat:

1. Kainuussa on taloudellisesti järkevältä kuljetusetäisyydeltä saatavissa havukuitupuuta ja muuta puuraaka-ainetta riittävästi noin 2,5 milj. m3:n mittaluokan jalostuslaitokselle. Siis huomioiden nykyinen puun käyttö ja alueen ulkopuolelta tuleva kilpaileva puunhankinta sekä erilaiset puun saatavuutta rajoittavat suojelu- ja muut tekijät.

2. Kainuun alueelta löytyy useammasta kunnasta biotuotetehtaalle useita sopivia sijaintipaikkoja keskeisten sijoittumistekijöiden kuten kuljetusyhteyksien, vesistötekijöiden ja teollisuustonttikriteerien (maaperä, riittävä ala) perusteella arvioituna.

3. Konsulttiselvityksessä on tarkasteltu laajasti erilaisia em. raaka-ainemäärään perustuvia tuotantovaihtoehtoja ja todettu, että sekä taloudellisen kannattavuuden että markkinanäkymien perusteella mahdollisia toteutustapoja on useita. Jotta biotuotetehdas olisi mahdollisimman resurssitehokas ja kannattava, sen kannattaa hyödyntää raaka-aineesta saatavat kaikki jakeet mahdollisimman hyvin (integroitu biotuotetehdas).

Johtopäätös on ollut, että Kainuuseen on tarkoituksen mukaista tavoitella investointia, joka on mitoitettu realistisesti saatavilla olevaan puumäärään ja sellaiseen tuotekonseptiin, joka on mahdollisimman erilainen jo toimivien tuotantolaitosten kanssa. Puun saatavuuden osalta kannattaa muistaa, että Kainuun metsien kestävä hakkuusuunnite tulee koko ajan kasvamaan ja jo nyt metsiin on kertynyt hakkuureserviä (ks. Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelma ja Metsäkeskuksen alueellinen metsäohjelma). Kuhmo Oy:n ja Pölkky Oy:n sahat käyttävät varsin hyvin tukkipuutarjonnan, mutta muilta osin puu joko jää metsiin tai viedään pyöreänä Kainuun ulkopuolelle. Uusi biotuotetehdas ei kilpailisi vientisahojen, St1:n tai CLT- ja puuelementtituotannon kanssa. Jotta puun kaikki ominaisuudet ml kemialliset yhdisteet voidaan hyödyntää, puu tulee saada mahdollisimman nopeasti metsästä tehtaalle. Tämä tukee tehtaan sijoittamista Kainuuseen, joka on sopivasti muiden kuitupuun käyttäjien ”katveessa”.  Kainuussa riittää tämän lisäksi metsäalueita luonnonsuojeluun reippaasti yli Suomen keskimääräisen.

Biojalostamohanke on Kainuun aluekehittämisen ytimessä. Biotuotetehdas on Kainuun maakuntaohjelmasta noussut kärkihanke. Kainuun biotalousstrategiaa valmisteltaessa todennettiin, että kaikkein suurimmat työllistävät vaikutukset Kainuun aluetalouteen on saatavissa reserviin jääneiden puuvarojen monipuolisella hyödyntämisellä. Kainuun on pitkään ollut väestöä menettävä maakunta. Suurilla työllistävillä hankkeilla Kainuu voi katkaista väestöpaon ja kääntää kehityksen kelkan. Biotuotetehtaan puolesta on tullut paljon aloitteita Kainuun kunnista ja eri sidosryhmistä, sillä riippumatta siitä mihin kuntaan uusi tehdas sijoittuisi, sen vaikutukset ulottuisivat kaikkialle maakuntaan ja hieman sen ulkopuolellekin. On ollut hienoa, että Kainuun kunnat eivät ole lähteneet keskinäiseen kilpailuun, vaan lähtivät yhteistyössä Kainuun liiton vetämään hankkeeseen, jossa tehtaan perustamisedellytykset selvitettiin.

Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana keskeiset Kainuun metsäklusterin sidosryhmät.  Ohjausryhmä, kunnat ja Kainuun maakuntahallitus ja –valtuusto ovat päättäneet jatkaa hankkeen edistämistä ripeästi. Kainuun liitto on aluekehitysviranomainen; tässä hankkeessa se on ottanut erityisen vahvan roolin. Maakuntavaltuuston päätöksen vahvalla tuella tavoitteena on edetä perustamalla kehitysyhtiö, joka yritysvetoisesti lähtee edistämään hankkeen toteutusta siis erityisesti sijoittajien etsimistä. Liitto on antamassa uudelle yritykselle alkuvauhtia myöntämällä sille osakaslainan, jonka turvin toiminta käynnistyy.

Hankkeen saamiseksi investointivalmiiksi tarvitaan erikoistunutta toimiala-, yritys- ja markkinointiosaamista, jota Kainuusta ei juuri ole saatavissa. Siksi kehitysyhtiöön tulee mukaan tässä vaiheessa biojalostamoalan osaajia. Kainuulaisia yritys- ja muut intressitahoja haetaan hankkeeseen mukaan heti tämän jälkeen.  CEMIS –tutkimusyksikkö on tärkeä kainuulaisen toimija, joka osaltaan tulee edistämään biotuotetehtaan teknistä osaamista ja kerryttää alan tietotaitoa myös omalle alueellemme.  Kansallisen kehittämis- ja yritysrahoituksen osalta aikaikkuna on juuri nyt avoinna: Sipilän hallituksen linjaukset ovat biotalouden kehittämiselle myönteisiä ja erityisesti tavoitteena on puun käytön huomattava lisääminen. Äänekosken esimerkin mukaisesti EU:n investointirahoitukselle (ESIR) biotuotetehdas on yksi harvoista Kainuun hankkeista, joka voi yltää tähän sarjaan.

Viime kädessä teollisen sijoittajan päätökset ratkaisevat Kainuun hankkeen toteutumisen. Alustavien laskelmien – ja julkisenkin markkinatiedon – perusteella biojalostamoiden tuotteille on kannattavaa ja yhä laajenevaa kysyntää.  Uusilla tuotteilla voidaan tulevaisuudessa korvata uusiutumattomiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita. Alan tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita. Biotuotetehtaan takaisinmaksuaika ei ole vuosikymmeniä, vaan pitkällä aikavälillä sen konsepti muuttuu markkinoiden ja teknisen osaamisen mukana.

Kainuu on ilmoittautunut biojalostamokisaan tosimielellä. Hankkeen toteutumiselle on edessä monia haasteita ja riskejäkin, jotka tunnistettiin myös maakuntavaltuustossa käydyssä keskustelussa ja hyväksyttiin pelinhenkeen kuuluvina. Meille oli selvää, että tätäkään kisaa emme voi voittaa, jos emme tule lähtöviivalle.

Pentti Malinen

 

PS.  Kainuun liiton maakuntahallitus 4. tammikuuta päätti biotuotetehtaaseen liittyvät jatkotoimenpiteet. http://kainuunliitto.fi/ajankohtaista/tiedote-kainuun-maakuntahallituksen-paatoksista-412016

Hankkeen tiedotusvastuu siirtyy perustettavalle kehitysyhtiölle. Kainuun liitto osaltaan toimii hankkeen edistäjänä aluekehitysviranomaisen roolinsa mukaisesti.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätietoja:

Kainuun biotalousselvitys / aluetalousvaikutukset (joulukuu 2014): http://kuiskintaa.fi/biotalousselvitys/

Selvityshankkeen käynnistys: http://www.kainuu.fi/kl_paatokset/kokous/20151045-5.PDF

Biotuotetehdasselvitysten kooste: http://www.kainuu.fi/kl_paatokset/kokous/20151058-3-1.PDF

Kainuun biotalousstrategia (hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.12.2015): http://www.kainuu.fi/kl_paatokset/kokous/20151063-15-1.PDF

Metsähallitus: Kainuun luonnonvarasuunnitelma 2015-2020,  http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1977

Metsäkeskus Kainuu: Kainuun metsäohjelma 2011-2015;  (uusi metsäohjelma 2016-2018 on hyväksytty metsäneuvostossa joulukuussa, ei ole vielä julkaistu) http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/amo_kainuu.pdf

Cross-Lam: http://www.crosslam.fi/filosofia/uusi-rakennustekninen-ymmarrys.html

St1 (Kajaani): http://www.st1.fi/uutiset/tiedotteet/cellunolix-etanolitehtaan-rakentaminen-alkaa-kajaanissa

Kuhmo Oy: http://www.kuhmo.eu/puun-ostajalle/sahatavara.aspx

Pölkky Oy: http://www.polkky.fi/fi/yritys/tuotanto/kajaaniwood-oy.html

http://tapio.fi/tapion-blogi-biotalous-on-maakuntien-juttu-ja-koko-suomen-mahdollisuus/

Uutinen kv. julkaisussa Kainuun biojalostamohankkeesta: http://www.risiinfo.com/pulp-paper/ppie/development-company-to-evaluate-potential-for-biorefinery-and-pulp-mill-in-kainuu-in-finland142161.html

Uutisia Kainuun maakuntahallituksen 4.1.2016 päätöksestä (päivitetty7.1.):

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/sijoitusyhtio-etsii-sellutehtaan-rahoittajia/

http://yle.fi/uutiset/vihrealle_kullalle_oma_tehdas_kainuuseen_puuta_riittaa_mutta_lopputuotteita_ei_viela_tiedeta/8571040

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/paakirjoitukset/kainuun-bioselluhanke-rahasta-ja-puusta-kiinni/comment-page-1/#comment-195984

 

Lisää uusi kommentti