Olet täällä

Suomen itsenäisyys on meille kainuulaisille tänäänkin erittäin tärkeä – myös sen perinteisessä mielessä. Tänä syksynä tehty kysely osoitti, yhä tänään kainuulaisille itsenäisyys on sitä, että kaveria ei jätetä! Kainuussa odotetaan Suomi100 –juhlavuotta 2017 ylpeinä historiasta ja tulevaisuuteen uskoen. Kainuu ja maakunnat odottavat myös vuonna 2019 alkavaa kansanvaltaista maakuntahallintoa.

Kainuu ja raja-alueet Talvisodan keskiössä

Vuosi sitten Suomussalmella ja Kuhmossa järjestettiin Talvisodan muistotilaisuudet. Tapahtumat olivat hieno kunnianosoitus sotaan osallistuneille veteraaneille, lotille ja kotirintamalla toimineille - sankarivainajia unohtamatta. Tilaisuudet toivat esiin arvostuksen ja kiitollisuuden ihmisille, joiden äärimmäisten ponnistusten tuloksena isänmaamme itsenäisyys varjeltui.

Kainuussa käytiin Talvisodan maineikkaimpia taisteluja – ja on tärkeää muistaa, että täällä taistelleiden yksiköiden miehistön pääosa muodostui paikallisista miehistä. Myös saman sukupolven tehtäväksi tullut jälleenrakennustyö on suunnattoman arvokasta – vielä kun muistetaan, että osa hoiti tämän tehtävän sotaorpoina tai vammautuneina. Rajaseudulla jälleenrakentaminen jouduttiin aloittamaan tyhjästä, kun kokonaisten kyläkuntien rakennukset oli poltettu vihollisjoukkojen tieltä.

Viimeisten sotiemme muistot ovat vain osalle nykyisistä kainuulaisista henkilökohtaisia. Olemme onneksemme saaneet elää jo 70 rauhan vuotta. Hyvin tärkeää on, millaisen henkisen perinnön siirrämme sota-ajan sukupolvelta. Paljon olennaista on kiteytetty erään sotaveteraanin lauseissa: ”Emme taistelleet Suomen itsenäisyyttä ja omaa rakasta isänmaatamme tuhlattavaksi. Vaalikaa sitä niin, ettei koskaan Teidän tarvitse käydä niitä polkuja, joita veteraanisukupolvi joutui kulkemaan!”

Suomi100 –yhdessä

Suomen itsenäisyyden 100. vuosi lähestyy. Kahden vuoden kuluttua saavutamme tuon ainutkertaisen merkkipaalun. Valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimii Suomi100 -juhlavuoden järjestelyistä vastaava hallitus.  Juhlavuoden tavoitteena on saada koko kansa ja Suomi laidasta laitaan mukaan. Vuoden tunnuksena onkin Suomi 100 – yhdessä.

Juhlavuoden teemaan sisältyy kolme näkökulmaa – menneisyys – eli Suomen tie itsenäisyyteen ja itsenäisyyden aika; nykyisyys – Suomi tänään – eli mitä itsenäisyys meille nyt merkitsee; ja Suomi tulevaisuudessa. Meillä täällä Suomussalmella ja Kainuussa on hyvä miettiä näitä samoja kysymyksiä omalta näkökulmaltamme.

Kainuu voi katsoa historiaan ansaitun ylpeinä. Maakuntamme syrjäisen sijainnin ja pienen väestömäärän huomioon ottaen kainuulaisten ja Kainuussa toimineiden merkkihenkilöiden panos Suomen historiassa on vertaansa vailla.

Kainuulaiset voivat hyvillä perusteilla väittää, että suomalaisen kulttuurin juuret löytyvät täältä. Suomussalmen ja Kuhmon rajaseutu on Suomen kansalliseepoksen Kalevalan syntysijoja. Elias Lönnrotin ja hänen aikalaistensa rajaseudulta keräämät runot tekivät suomalaisten ikivanhan, omaperäisen kulttuurin salonkikelpoiseksi. Eepos loi vahvan pohjan suomen kielen kehitykselle ja kansallistunnon heräämiselle. Mehiläisen, Suomen ensimmäisen aikakauslehden, syntysanat lausuttiin Suomussalmella vuonna 1834. Elias Lönnrot ja Carl Saxa, Suomussalmen kappalainen, tunnistivat painetun sanan, elävän kielen ja kansankuvausten merkityksen.

Kainuulla oli muutenkin merkittävä rooli kansallisessa heräämisessä. Kuvataiteessa Kainuu innoitti karelianisteja. Kirjallisuudessa kainuulaisvaikuttajia olivat Paltaniemellä syntynyt, kansamme kenties rakastetuin runoilija Eino Leino ja Karhulanvaaran pappilassa varttunut Ilmari Kianto.

Jääkäriliike löysi Kainuusta vahvan tukikohdan. Hyrynsalmelainen kansanedustaja J.A. Heikkinen – Hallan Ukko – oli kuuluisin etappireitin ylläpitäjä. Jo 7. huhtikuuta 1917 Suomussalmella järjestettiin kansalaiskokous, jossa ensimmäisen kerran vaadittiin julkisesti Suomelle itsenäisyyttä. Edelleen - Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg oli syntynyt Karhulanvaaran pappilassa Suomussalmella. Suomen sodan jälkeisten vaikeiden vuosien poliittisen historian mahtimies Urho Kekkonen oli siteiltään kainuulainen, hän asui nuoruutensa Kajaanissa.

Suomen itsenäisyys on meille kainuulaisille yhä tänään erittäin tärkeä – jopa sen perinteisessä mielessä. Tänä syksynä tehty pienimuotoinen kysely osoittaa, yhä tänään kainuulaisille itsenäisyys on sitä, että kaveria ei jätetä!

Kainuu hallintokokeilusta itsehallintoalueeksi

Hallituksen kuukausi sitten julkistama linjaus sote- ja itsehallintouudistuksesta merkitsee toteutuessaan todellista käännekohtaa Suomen hallinnollisessa historiassa. Suomi on ollut niitä harvoja Euroopan maita, joissa ei ole ollut suoraan kansanvaltaan perustuvaa aluetason hallintoa. Suomessa on kunnallinen itsehallinto verotusoikeuksineen ja vahva, tsaarinaikaiseen keskushallintoon nojaava valtionhallinto. Maakunnat saivat vahvemman ja kansainvälisen roolin Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi. Euroopan unionin rakennerahasto- ja ulkorajaohjelmien valmistelu ja toimeenpano ovat Suomessa suurelta osin maakuntien liittojen vastuulla. Tulevassa uudistuksessa merkittävää on nimenomaan demokratian ulottaminen aluetasolle. Ja mikä Kainuulle erityisen tärkeää, itsehallintoalueet muodostuvat maakunnista.

Kainuu on ollut maakuntahallinnon edelläkävijä. Vuosien 2005 – 2012 hallintokokeilu testasi tulevan sote- ja itsehallintouudistuksen keskeisimmät periaatteet, maakuntavaalit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kattavan yhdistämisen eli integraation. Vaikka emme Kainuussa pitäneet kiinni hallintokokeiluun tarjotusta jatkosta, hallituksen päätös antaa nyt meille uuden mahdollisuuden ottaa ja pitää Kainuun kehitys omissa käsissämme niin kunta- kuin maakuntatasolla. Ratkaisujen käytännön toimeenpanoa helpottaa täällä se, että meillä on pitkä kokemus ja siten etumatka sillä uudistuspolulla, jolle kaikki Suomen maakunnat ovat tulevina vuosina menossa. Meidän on pidettävä edelläkävijän ja rohkean kokeilijan asema jatkossakin!

Kainuun yhteishenkeä tarvitsemme tulevina aikoina: kaveria emme jätä tulevaisuudessakaan. Kainuu haluaa kantaa vastuun oman tulevaisuutensa rakentamisesta. Suomen itsenäisyys ei ole vain valtion ja valtionhallinnon itsenäisyyttä, maakunnilla ja kunnilla tulee olemaan entistä vahvempi rooli, kun rakennamme hyvinvointia koko maahan ja me osaltamme tänne Kainuuseen.

Kainuussa odotamme toiveikkaina tulevia vuosia!

Pentti MALINEN

------

PS. Tämän blogin teksti on suurelta osin sama kuin tänään 6.12.2015 Suomusalmella pidetty itsenäisyyspäivän juhlapuheeni. Puheeni lopuksi kiitin Suomussalmen kuntaa : "Suomen itsenäisyyden 100 vuoden juhlaan kuuluu antaa lahja itsenäiselle Suomelle. Minä onnittelen ja kiitän Suomussalmen kuntaa, joka on tehnyt aloitteen Hossan kansallispuiston perustamisesta Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Juuri arvokkaampaa ja hienompaa ja kainuulaisempaa lahjaa te ette olisi voineet esittää. Kyse on luontoarvoiltaan ja kulttuurihistorialtaan sekä retkeilymahdollisuuksiltaan ainutlaatuisesta – kainutlaatuisesta – alueesta. Toivon täydestä sydämestäni, että Hossa ja Suomussalmi saavat ansaitsemansa huomion valtiovallan puolelta."

 

Lisää uusi kommentti