Olet täällä

22.6.2020 - 11:53

Tietoliikenneyhteyksien rakentamisen tukeminen on välttämätöntä ja päävastuu siitä kuuluisi valtiolle

Tietoliikenne
Kainuun maakuntahallitus käsitteli 8.6.2020 kokouksessaan lausuntoa lakiesityksestä, jolla jatkettaisiin kansallista laajakaistarakentamisen ohjelmaa ja sille osoitettavaa tukea.

Laki mahdollistaisi laajakaistayhteyksien rakentamisen tukemisen valtion varoista alueilla, joille ei ole, eikä ole odotettavissakaan kaupallista laajakaistaa ennen vuotta 2025. Hallitusohjelman tavoite on EU:n tavoitteen mukainen eli vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla on mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s, helposti yhteen gigabittiin kasvatettavia, yhteyksiä. Kainuun liitto esittää, että laajakaistarakentamisen tuen tulisi tulla kokonaan valtiolta ja kunnan omarahoitus­osuudesta luovuttaisiin kokonaan. Ehdoton vaatimus kuntien osallistumisesta rahoitukseen ei saa asettaa kansalaisia eriarvoiseen asemaan.

Kainuun liitto korostaa lausunnossaan rakentamisen tukemisen olevan erittäin kannatettavaa. Tehokkaat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet ovat jo tämän päivän perusinfraa, perusedellytys elinkeinoelämän ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitykselle. Ne ovat välttämättömät sähköisen asioinnin ja erilaisten kotiin tuotavien palvelujen kattavalle käyttöönotolle, samoin maamme huoltovarmuuden takaamiseksi. Erityisen merkittäviä tehokkaat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet ovat maaseutualueilla, joilla digitaaliset ratkaisut ovat usein ainut keino palvelujen ylläpitämiseen ja niiden saavutettavuuteen. Tehokkaat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etäopiskelun ja etätyön, vähentävät liikkumisen tarvetta, tukevat monipaikkaista asumista ja luovat ilmastovastuullisia toimintamalleja. Kattavat yhteydet parantavat maakunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Nyt lakiesitystä täydentävässä asetuksessa määritellyt kuntien omarahoitusosuudet merkitsisivät Kainuussa parannusta vain Paltamolle, jonka omarahoitusosuus laskisi aiemmasta 22:sta kahdeksaan prosenttiin. Kajaanin osuus puolestaan pysyisi edelleen samana (33 %) kuin aiemminkin pitäen hankkeisiin osallistumisen kynnyksen korkealla. Muiden Kainuun kuntien omarahoitusosuudet nousisivat myös tuohon korkeimpaan 33 prosentin osuusluokkaan, jolloin mahdollinen verkon täydennysrakentaminen ei operaattoreita houkuttaisi vaikka muut rakentamisehdot muuttuisivatkin.

Laajakaistaohjelmaa jatkettaessa tulisi laista poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Yhteyksien rakentaminen tulee varmistaa maassamme kaikki toiminnalliset alueet huomioiden. Suomen tulisi Kainuun liiton mukaan pyrkiä entistä intensiivisemmin kattavien yhteyksien rakentamiseen myös syystä, että yhteyksien rakentaminen ja niiden täysimääräinen käyttöönotto toimivat tehokkaina elvytystoimina koronakriisistä toipumiseen. Laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi varattu valtion rahoitus viisi miljoonaa euroa vuodelle 2021 on riittämätön ja tulevaan rakentamiseen varatut resurssit tulisi asettaa tavoitteiden vaatimalle tasolle.

Maakuntahallituksen ja Kainuun liiton mukaan hankkeiden toteuttajien kilpailuttaminen on valtion tehtävä. Maakuntaliiton tehtäviin jatkossa kuuluisi laajakaistaohjelmasta tiedottaminen alueilla, kuntien ja kotitalouksien aktivointi sekä hankkeiden valmistelu yhdessä kuntien kanssa. Kainuun kunnat ovat viimeisimpien tilastojen mukaan jääneet jälkeen muita Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntia kiinteän verkon laajakaistasaatavuudessa.

Lausunto kokonaisuudessaan luettavissa maakuntahallituksen listalta, annetut lausunnot:
http://kainuunliitto.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20202165-10

Traficomin ylläpitämät, 17.6.2020 päivittämät, tiedot kiinteän verkon laajakaistasaatavuudesta:
https://www.traficom.fi/fi/tilastot/kiintean-verkon-laajakaistasaatavuus

Lisätiedot

Aiheeseen liittyvät asiasanat: 

Uusimmat