Olet täällä

22.6.2015 - 14:00

Tiedote maakuntahallituksen 22.6.2015 päätöksistä

Kainuun maakuntahallitus kokoontui maanantaina 22.6.2015 Kajaanissa

Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, p. 044 7100 866

 

Asia nro 3: Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Esityslistalla oli seuraavat ajankohtaisaiheet:

1. Kainuun edunajamishankkeet / Liikennepolitiikka
2. Luonnonvarakeskuksen organisointi / kenttäasemaverkostoselvitys
3. Barentsin alueneuvoston pj-kauden ohjelman valmistelu
4. Talvivaaran tilanne
5. Valtionavustuksen myöntäminen maakunnan liitoille Suomi 100 –hankkeesta
6. Visit Finland Kainuun maakuntavierailu 8.6.2015
7. BioKos-hankkeen loppurahoitus

Päätös: Maakuntahallitus kävi keskustelun ajankohtaisista asioita.

Asiasta 3 lisätietoja antaa maakuntajohtaja Pentti Malinen, p. 044 797 0197

 

 

Asia nro 4: Kokeileva Kainuu

Kainuun nykyinen maakuntaohjelma 2014–2017 korostaa erilaisia ko­kei­lu­ja ja kokeilukulttuuria keskeisenä kehittämiskeinona alu­eel­li­ses­sa kehittämisessä, josta Kainuun liitto viranomaisena vastaa. Maa­kun­ta­oh­jel­ma­pro­ses­si nosti esiin esim. koulutustoimintaa ke­hit­tä­vik­si pilotiksi kokeilun, jossa opiskelijoiden työelämään si­joit­tu­mis­ta nopeutetaan sekä opiskeluaikoja lyhennetään ja yrit­tä­jyys­kas­va­tus­ta edistetään eri koulutusasteilla. Myös pienyritystoiminnan ke­hit­tä­mis­ko­kei­lu on ollut viime aikoina usein esillä. Pienyrittäjyyden mal­li­maa­kun­nan ideana on kaikin keinoin helpottaa yritystoiminnan aloit­ta­mis­ta ja siihen liittyvää byrokratiaa.

Myös Kainuun Yrittäjät on esittänyt Kainuuta kokeilualueeksi eri­lai­siin yrittämistä helpottaviin ja rajoitteita poistaviin kokeiluihin. Esillä on ollut myös osallisuuden ja erilaisten hajautettujen pal­ve­lu­rat­kai­su­jen kehittämiskokeilut sekä päätös- ja toimivallan delegoinnin ko­kei­lut, ml. Kainuun malli 2 -kokeilu. Aivan viime aikoina on esiin nous­sut voimakkaasti myös alueellinen perustulo- eli kan­sa­lais­palk­ka­ko­kei­lu ja kuntien yhteistyö sekä Kainuun ”virtuaaliyliopiston” ja kou­lu­tus­alan Living Labin käynnistäminen.

Kainuun sotella on hyvät valmiudet lähteä erilaisiin kokeiluihin, joista esi­mer­kik­si ns. yksikanavaisen rahoituksen, uusien pal­ve­lu­muo­toi­lu­jen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen joustava hyödyntäminen yli sektorirajojen -kokeilut ovat työn alla (ks. Hallituksen kannanotto 27.5.2015: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän esi­tyk­set kokeiluista Kainuussa seuraavan hallitusohjelmaan, joita edel­leen valmistellaan soten sisällä).

Kainuun liitolla on ”kokeiluhenkisen” hallitusohjelman valmistuttua ol­lut tavoitteena päästä mukaan ainakin johonkin kokeiluun. Yllä mai­nit­tu­ja kokeiluideoita on jalostettu mm. kuntarakenneselvityksen yh­tey­des­sä, kuntakierroksella, maakuntavaltuustossa ja -hallituksessa, kun­ta­joh­ta­ja­ko­kouk­ses­sa ja edunajamistiimissä käytyjen kes­kus­te­lu­jen ja Kainuun edunajamisen hankeluettelon pohjalta. Tavoitteena on valmistella muutama selkeä kokeiluhanke, joilla Kainuu voi ha­lu­tes­saan tarttua hallitusohjelmaan kirjattuun kokeilutoimintaan.

Hanke-esitysten yleisotsikko on tällä hetkellä KOKEILEVA KAINUU. Voim­me perustella Kainuun soveltuvuutta valtakunnallisten ko­kei­lu­jen kohdealueeksi aiemmin täällä toteutetuilla laajoilla kokeiluilla, jot­ka osoittavat, että kokeiluhalukkuus, yhteistyökyky ja alueen so­vel­tu­vuus kokonsa sekä yhtenäisyytensä puolesta ovat kunnossa; esi­merk­kei­nä mm. Kainuun hallintokokeilu ja Paltamon työl­li­syys­ko­kei­lu.

 

Erillisliitteeseen kootun aineiston pohjalta Kainuun maakuntahallitus  kes­kus­tee ja ottaa kantaa ehdotuksesta, joka koostuu seuraavista nel­jäs­tä aihiosta:

1. Yrittäjyysmaakuntakokeilu

2. Perustulokokeilu

3. Yksikanavaisen sote-rahoituksen kokeilu

4. Kuntarajat ylittävän yhteistyön kokeilu

Päätös: Maakuntahallitus päätti jatkaa Kokeileva Kainuu –ehdotusten valmistelua. Yrittäjyysmaakuntakokeilu todettiin kaikkein keskeisimmät kokeiluehdotukseksi.

 

Asia nro 5: Alustava rahoitusselvitys Euroopan nuorten olympiafestivaalien 2021 (EYOF 2021) järjestämiseksi

Selvitetään onko EYOF 2021 kisojen järjestämiselle Kai­nuu-Koil­lis­maa akselilla taloudellisia edellytyksiä ja mitkä ovat mahdolliset ra­hoi­tus­läh­teet tapahtuman valmistelu- ja toteutusvaiheelle v. 2017-2021.

Vuokatti-Ruka urheiluakatemiatoiminta on valtakunnallisesti erittäin mer­kit­tä­vä ja tunnustettu. Se on osoittanut toimivuutensa ja paik­kan­sa suomalaisen talviurheilun kehittämisessä tuottamalla menestyviä suo­ma­lai­sia huippu-urheilijoita. Pysyäkseen kilpailukykyisenä ja kan­sain­vä­li­ses­ti houkuttelevana valmennuskohteena, opiskelun ja val­men­tau­tu­mi­sen mahdollistajana ja kv. kilpailujen järjestäjinä Vuokatti ja Ruka tarvitsevat päivityksen suorituspaikkoihinsa. Samoin uusia toi­min­ta­ta­po­ja ja - järjestelmiä kaivataan tapahtumien tuottamiseen mm. talkoolaispuolella. EYOF 2021 - tapahtuman saanti toisi alu­eel­le merkittävän sysäyksen em. toiminnoissa.

Kunnilta (Kajaani, Kuusamo, Kuhmo, Sotkamo) saadun kisahakua kos­ke­van, alustavan myönteisen palautteen ja toisaalta ki­sa­jär­jes­te­ly­jä koskevien taloudellisten rasitteiden selvittämiseksi on päädytty tä­män selvitystyön aloittamiseen.

 

EYOF 2021 koskevalla alustavalla rahoitusselvityksellä hakija pyrkii ha­ke­maan vastaukset seuraaviin asiakohtiin (alla) l. vastaamaan ky­sy­myk­seen; Kuinka ratkaistaan

a. Infrastruktuurin rahoitus.

b. Tapahtuman rahoitus.

c. Tapahtuman valmistelun rahoitus

 

Selvityksen tuotoksena

1. Osoitetaan potentiaaliset rahoituslähteet, rahoituksen määrä ja ai­ka­tau­lu­tus em. kohtiin (a-c)

2. Esitetään suuntaviivat siitä, miten EYOF 2021 hankkeessa ede­tään, mikäli rahoituksen onnistuminen on todennäköistä tavoitellulla ta­val­la.

3. Esitetään suuntaviivat miten EYOF2021 hankkeessa edetään, mi­kä­li rahoituksen onnistuminen on epätodennäköistä tavoitellulla ta­val­la.

4. Esitetään suuntaviivat siitä, miten EYOF 2021 ja muissa ta­pah­tu­ma­hankkeis­sa edetään, mikäli EOC (Euroopan olympiakomitea) ei myön­nä järjestämisoikeutta.

5. Nimetään hankkeen erilaiset yhteiskunnalliset hyödyt ja hyödyt ra­hoit­ta­jil­le ja yhteistyökumppaneille.

6. Tuotetaan kisojen lopullista hakemista varten päättäjille tärkeää tie­toa tapahtuman talousvaikutuksista ja rahoituksen keräämisestä.

 

Hankkeen suunniteltu toteutusaika on hakemuksen mukaan 1.6.-31.8.2015 ja kokonaiskustannusarvio on 30 225 €, johon hae­taan ohjelmakauden 2007-2013  TL 2 EAKR/valtion rahoitusta 21 158 €.

Hanke on kertakorvaus hanke, jossa ei ole kuluja kuin muut kus­tan­nuk­set kohdassa. Rahoitus koostuu EAKR/valtion rahoituksesta 21 158 € (70 %) ja hakijan rahoituksesta (yksityinen) 9 067 €.

Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen.

 

Asia nro 6: Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen – uudet esiintymät, kiveä säästävä louhinta ja kilpailukykyinen jalostus, RARE

Hanke on ylimaakunnallinen, toimii neljässä maakunnassa (Poh­jois-Sa­vo, Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa). Hank­kees­sa on laaja sisältö, tavoitteita useilla osaamisalueilla muun muas­sa sovellettua geologiaa, tuotantotekniikkaa, tuotekehitystä, mark­ki­noin­tia ja yrityskehitystoimia, joiden toteuttaminen vaatii täs­sä esi­te­tyt yhteistyöosapuolet: GTK – päätoteuttajaorganisaatio; Joen­suun Seudun Kehittämisyhtiö, JOSEK Oy; Kainuun Etu Oy; Pie­lisen Kar­ja­lan Kehittämiskeskus Oy PIKES ja Oulunkaaren kun­ta­yh­ty­mä. Yh­teis­työ­osa­puo­lien kautta saadaan myös alueellista vai­kut­ta­vuut­ta teol­li­suu­den kehittämisessä sekä hankeen kestäessä et­tä sen jäl­keen.

 

Tarve

Itä - Pohjois-Suomen neljä maakuntaa Kainuu, Pohjois-Karjala, Poh­jois-Poh­jan­maa, Pohjois-Savo käsittävän han­ke­alu­een kallioperän mah­dol­li­suu­det muun muassa mustissa kivissä, graniiteissa ja eri­kois­ki­vis­sä kiinnostavat investoimaan alueelle, myös alueen ki­ven­ja­los­tus hakee kilpailuetua uu­sis­ta paikallisista raaka-aineista. Va­ran­to­jen puuttuminen ja vähäiset louhintamäärät hi­das­ta­vat kuitenkin teol­li­suu­den mo­ni­puo­lis­tu­mis­ta ja kasvua alueella. Mustan kiven va­ran­non lisääminen on totuttua haas­teel­li­sem­paa. Tuotantoon otet­ta­via varantoja ei ole osoittaa myöskään markkinoita kiin­nos­ta­vis­sa laat­ta-, poimu- eikä mas­sii­vi­lius­keis­sa. Kiveä säästävän vai­je­ri­lou­hin­ta­tek­nii­kan osaa­mi­nen ja tehokkuus eivät ole riittävät kan­nat­ta­val­le tuotannolle ja talviajan käytön on­gel­mat hidastavat yritysten lii­ke­vaih­don ke­hit­ty­mis­tä. Myös esiintymien käyttöön saa­mi­nen on edel­leen hidasta. Tähän vai­kut­ta­vat muun muassa puutteelliset tie­dot ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­sa ja arviointitiedoissa muun muassa kaa­voi­tuk­sen käyttöön. Il­man tässä esitettäviä kehittämistoimien to­teut­tamis­ta tuotantomäärien lisäämiseksi ja te­hos­ta­mi­sek­si vii­me­vuo­si­na nähty myön­tei­nen kivialan kehittyminen hankealueella py­säh­tyy.

 

Tavoitteet koko hankkeen osalta:

RARE hankeen päätavoitteena on hankealueen kiviliiketoiminnan osaa­mi­sen ja tuotannon volyymien kas­va­mi­nen kaikilla osa-alueilla lou­hin­nas­ta ja­los­tukseen, muun muassa tavoitteena, että (1) alu­eel­la käynnistyy uutta louhintaa vä­hin­tään 10 esiintymällä 2-5 vuoden ku­lut­tua pro­jek­tin käynnistymisestä. Hankeen tu­lok­se­na muun muas­sa koelohkareista ja -ja­los­teis­ta saatu (2) varantotieto 24 uu­des­ta esiin­ty­mäs­tä ovat edelleen hyö­dyn­net­tä­vis­sä projektin jälkeen ta­pah­tu­vas­sa ki­vi­teol­li­suu­den kasvuun tähtäävässä paikallisessa ke­hitys­työs­sä.

Hankkeen tavoitteena on että yritykset vahvistavat hankealueella (3) lii­ke­vaih­to­aan uusien kivivärien tuotannolla ja tuotteilla, kehittyneillä ja­los­tus­tek­nii­koil­la, myös sivukiveä hyödyntävillä tuotteilla ja myyn­ti­ka­na­vil­la ja (4) lisäävät kan­nat­ta­vuut­taan investoimalla myös uusien ki­veä sääs­tä­vien louhintamenetelmien osaamiseen ja käyt­töön.

Ylimaakunnallisen hankkeen tavoitteena on myös (5) parantaa pai­kal­li­sen, yleensä kotimaisen kiven mah­dol­li­suuk­sia julkisissa han­kin­nois­sa sekä (6) kehit­tää varannon käyttöönoton prosesseja kaa­voi­tuk­ses­sa ja toiminnallisten lupien han­kin­nas­sa ja muutoinkin sel­vit­tää (7) teol­li­suut­ta tukevan kivialan ympäristö-, tut­ki­mus- ja tuo­tan­to-osaa­mi­sen tehokkaamman hyö­dyn­tä­mi­sen parhaita käytäntöjä.

 

Kainuun liiton rahoittajan arvio hankkeesta:

Kainuun kallioperän mahdollisuudet kiinnostavat kivialan yrityksiä in­ves­toimaan louhintaan ja kiven jalostuksen li­sään­ty­mi­nen tarvitsee uu­sia paikallisia raa­ka-ai­nei­ta sekä tuotevalmistuksen eri­kois­tu­mis­ta. Kainuussa on erityistä potentiaalia mus­tis­sa kivissä, liuskeissa, gra­nii­teis­sa, eri­kois­vä­reis­sä ja vuolukivissä. Tutkittujen, käyt­töön otet­ta­vien varantojen niukkuus ky­sy­tys­sä väreissä ja pienet lou­hin­ta­mää­rät hi­das­ta­vat kuitenkin kiviteollisuuden kasvua Kainuus­sa.

Hankkeen päätavoitteena on Kainuun kiviliiketoiminnan osaamisen ja liikevaihdon kasvaminen kaikilla tuo­tan­non osa-alueilla lou­hin­nas­ta, tuot­teis­tukseen ja jalostukseen. Tavoitteena on, et­tä seudulla käyn­nis­tyy uutta louhintaa vä­hin­tään 2 esiintymällä 2-5 vuoden ku­lut­tua pro­jek­tin käynnistymisestä. Sivukiven hyö­dyn­tä­mi­nen käyn­nis­tyy (esimerkiksi Ris­ti­jär­ven graniitti- Puolangan ja liuskelouhimoilla) ja merkittävä osa alueella käynnistyvästä mus­tan kiven tuotannosta ja­los­te­taan pai­kal­li­ses­ti kotimaan markkinoille. Kainuun mus­tan dia­baa­sin varannot lisääntyvät 4-ker­tai­sek­si. Louhintamäärät kasvavat 4-5-ker­tai­sek­si nykyiseen verrattuna. Vai­je­ri­lou­hin­nan tehostaminen ja talviajan käytön tek­nii­koi­den kehittäminen ja käyttöönotto li­sää­vät lii­ke­vaih­toa ja toiminnan kan­nat­ta­vuut­ta.

Kainuussa on projektin tuloksena löydetty ja arvioitu 6 uutta esiin­ty­mää, josta laadultaan ja ym­pä­ris­tö­olo­suh­teil­taan tarkemmin tutkittuja vä­hin­tään 2 esiinty­mää. Jalostuksen tuote- ja kus­tan­nus­te­hok­kuu­den kehittämistyössä pe­rehdy­tään uusiin laitetekniikoihin ja tes­ta­taan vähintään 2 menetelmää ja/tai ki­vityyp­piä (pintaamistekniikat, lius­kei­den ka­lib­roin­ti tai lohkotuotteet, 100 m2). Esiin­ty­miä, me­ne­tel­mä­ke­hi­tyk­sen toimia ja tuloksia esi­tel­lään vähintään 10 yritykselle, ta­voit­tee­na kaikkiaan 50 yritystapahtumaa Kai­nuun seudulla 3 vuot­ta kestävän projektin ai­ka­na. Jatkojalostettavan kiven lou­hin­ta­mää­rä kas­vaa 4-5 kertaiseksi nykyisestä, 2-5 vuoden kuluessa projektin käyn­nis­ty­mi­ses­tä.

 

Hankkeessa on mukana seuraavat Kainuulaiset ja Kainuussa toi­mi­vat yritykset:

KiviHerttua Oy (aloitti louhinnan Suomussalmen Kärmeharjussa lop­pu­syk­sys­tä 2013)

Liuskemestarit&Co (louhii pronssiliusketta Puolangalla)

OK Graniitti Oy (aloitti Ristijärven harmaan graniitin louhinnan 2014 ke­säl­lä)

TG Granit Oy (hakevat mustien kivien esiintymiä, joita on esitelty yri­tyk­sel­le, Suomussalmen Lapinlampi ja Kuh­mon Korkealehto)

Tulikivi Oyj (vuolukivilouhimo ja jalostuslaitos Suomussalmella)

Veikon Puuhakivi (valmistaa kivituotteita, pienesineitä käyt­tö­tar­pei­siin, esim. kivikynät ja keittiötarvikkeet)

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on 1.6.2015-31.5.2018 ja ko­ko­nais­kus­tan­nus­ar­vio 990 000 €.

 

Koko hankkeen kokonaiskustannukset:

Palkkakulut                                    478 908 €

Ostopalvelut                                   317 080 €

Matkakustannukset   108 100 €

Muut kustannukset     14 070 €

Flat rate                          71 842 €

Yhteensä                     990 000 €

 

Koko hankkeen kokonaisrahoitussuunnitelma:

 

EAKR ja valtion rahoitus                                   693 001 € (70 %)

Kuntien rahoitus                                              214 999 € (21,7 %)

Muu julkinen                                                   42 000 € (4,2 %)

Yksityinen rahoitus                                         40 000 € (4,0 %)

Rahoitus yhteensä                                          990 000 € (100 %)

 

Kulujen ja rahoituksen maakunnittainen jakautuminen on to­teu­tet­ta­vien toimenpiteiden mukaan seuraava:

- Kainuu, kokonaiskulut 295 000 €, josta TL 2 EAKR/valtio 206 500 € (70 %), kuntarahoitus (Kainuun Etu Oy) 75 000 €

- Pohjois-Karjala, kokonaiskulut 305 000 €, josta TL 2 EAKR/valtio 213 500 € (70 %), kuntarahoitus (JOSEK Oy) 33 082 €; Pielisen Kar­ja­lan Ke­hit­tä­mis­keskus Oy PIKES 6 000 €

- Pohjois-Pohjanmaa, kokonaiskustannusarvio 160 000 €, josta TL 2 EAKR/val­tio 112 000 € (70 %), kun­ta­ra­hoi­tus Oulunkaaren kun­ta­yh­ty­mä 5 100 €

- Pohjois-Savo, kokonaiskustannusarvio 230 000 €, josta TL 2 EAKR/val­tio 161 001 €  (70 %) 95 817 € (13 osal­lis­tu­jaa)

Kaikki yhteensä, kokonaiskustannusarvio 990 000 €, josta TL EAKR/val­tio 693 001 € (70 %), kun­ta­ra­hoi­tuk­sen osuus yhteensä 214 999 €.

Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen.

 

Asia nro 7: MittaLaite

Kainuussa on yli 40 vuoden kokemus mittaustekniikan lii­ke­toi­min­nas­ta ja yli 20 vuo­den kokemus mittaustekniikkaan liittyvästä tut­ki­mus- ja kehittämistoiminnasta. Mittaustekniikan alan yritykset työl­lis­tä­vät satoja ihmisiä eri yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.

Kajaanin ammattikorkeakoulu/VTT Oy Mikes ja KAO ovat to­teut­ta­mas­sa ensimmäisenä ja tällä hetkellä ainoana Suomessa toisen as­teen tutkintoihin kuuluvan mittaajan ja kalibroijan ammattitutkintoa eri­tyi­ses­ti prosessin mittaukset ja kalibroinnin osaamisalalta.

Kainuun ammattiopisto (KAO) on saanut siihen järjestämisluvan, jo­ka on haettu yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Käy­tän­nön toteuttamisessa tarvitaan jatkossakin KAMKn ja VTT Oy/Mi­ke­sin osaamista ja henkilöstöä.

Kainuu sopii koulutuksen järjestämiseen alueella olevan osaamisen ja infrastruktuurin vuoksi. Valmistavalle koulutukselle ja tutkinnolle on alueellista kysyntää, sillä kuten tämän luvun alussa todettiin, on alu­eel­la runsaasti mittaustekniikan yrityksiä ja työntekijöitä. Myös tut­ki­mus- ja kehittämistoiminta lisää tarvetta koulutukselle. Tutkinnolle on todettu myös valtakunnallista tarvetta. MIKES selvitti ennen tut­kin­non suunnittelua OPH:lle tarvetta ammattitutkinnolle. Suomessa on lähes 600 laboratoriota, joissa tarvitaan mittaustekniikan osaajia. Sa­moin prosessiteollisuus tarvitsee mittaajia ja kalibroijia eri puolella Suo­mea. Tutkinnolle on näin satoja potentiaalisia suorittajia koko Suo­mes­sa. Koulutus tuo Kainuun mittaustekniikan osaamiselle nä­ky­vyyt­tä koko Suomessa.

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on 1.8.2015 – 28.2.2016 ja kokonaiskustannusarvio on 49 770 €, johon hae­taan maakunnan kehittämisrahaa 34 839 € (70 %).

Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen.

 

Asia nro 8: Kestävä nikkeliketju

Päätös: Maakuntahallitus ei puoltanut hankkeen rahoitusta.

 

Asia nro 9: Maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenen vaihtuminen

Päätös: Maakuntahallitus päätti myöntää Anne Huotarille eron maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenyydestä ja nimetä uudeksi varajäseneksi Eija Tabell-Jokelaisen.

 

Asia nro 10: Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Päätös: Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi.

 

Asia nro 11: Maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpano

Päätös: Maakuntahallitus päätti panna päätökset täytäntöön.

 

Asia nro 12: Oikaisuvaatimus koskien Kainuun tuulivoimamaakuntakaavaa koskevaa päätöstä (MH 23.3.2015 § 42)

Päätös: Maakuntahallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen, koska päätöksen sisältö koski asian valmistelua.

 

Asia nro 13: Ympäristöministeriön vastinepyyntö vahvistettavana olevaa Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavaa koskevista lausunnoista

Päätös:  Maakuntahallitus päätti antaa erillisen liitteen mukaiset vastineet Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavaa koskeviin ministeriöiden lausuntoihin.

 

Asia nro 14: Kainuun liiton sisäinen organisaatio

Päätös: Maakuntahallitus päätti, että

Kainuun liitossa on 1.8.2015 alkaen kolme vastuualuetta (elinkeino ja aluekehitys, alueidenkäyttö sekä hallintopalvelut),
lakkautetaan kehittämisjohtajan virka ja perustetaan tilalle uusi kehittämispäällikön virka.

 

Asia nro 15: Karelia CBC –ohjelman julkinen kuuleminen

Suomen hallitus on hyväksynyt 11.6.2015 kolme EU:n ulkorajayhteistyöohjelmaa (ENI CBC) Euroopan komission käsittelyyn. Ohjelmien toimeenpano on tarkoitus käynnistää vuoden 2016 alkupuolella. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutetaan 2014–2020 kolmea eri ohjelmaa, joista Karelia CBC on Suomen ja Venäjän välinen ohjelma, jonka ohjelma-alueeseen Kainuu kuuluu. Ohjelmien hyväksymisestä on tiedote TEM:n verkkosivuilla: http://www.tem.fi/?s=2472&89522_m=118291

Ohjelmien kokonaisrahoitus on alkuvaiheessa noin 179 miljoonaa euroa, mutta EU-rahoituksen lopullisesta määrästä riippuen se voi nousta ohjelmakauden aikana enimmillään 290 miljoonaan euroon. Rahoitus muodostuu EU-rahoituksesta ja ohjelmiin osallistuvien maiden kansallisesta vastinrahoituksesta. Karelia CBC –ohjelman rahoituskehykset ovat vastaavasti alkuvaiheessa 43 milj. euroa ja mahdollisen lisärahoituksen kanssa yhteensä 75 milj. euroa.

Ohjelmakohtaista lisätietoa verkosta osoitteesta: www.kareliaenpi.eu

Komissiolle esitetty Karelia CBC –ohjelmaesitys on erillisliitteenä.

Päätös: Maakuntahallitus merkitsi asian tiedoksi.

 

Asia nro 16: Valtuustoaloite: Siirrytään kouluissa yhä enemmän sähköisten palvelujen käyttöön

Päätös: Maakuntahallitus päätti pyytää Kainuun kunnilta vastauksen mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty aloitteen johdosta. Kunnan vastaus pyydetään toimittamaan Kainuun liittoon 30.9.2015 mennessä.

 

Asia nro 17: Valtuustoaloite: Linja-automaksuissa pikavuorolisien poistaminen opiskelijoilta

Päätös: Maakuntahallitus pyytää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta vastauksen mihin toimenpiteisiin on ryhdytty aloitteen johdosta. ELY-keskuksen vastaus pyydetään toimittamaan Kainuun liittoon 30.9.2015 mennessä.

 

Asia nro 18: Valtuustoaloite: Autokoulujen ka koulujen yhteistyön tiivistäminen ajokortin hankinnassa

Päätös: Maakuntahallitus päätti pyytää Kainuun kunnilta vastauksen mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty aloitteen johdosta. Kunnan vastaus pyydetään toimittamaan Kainuun liittoon 30.9.2015 mennessä.

 

Asia nro 19: Valtuustoaloite: Kivitiimi –käytäntö kaikkien kuntien peruskouluissa käyttöön kattavasti

Päätös: Maakuntahallitus päätti pyytää Kainuun kunnilta vastauksen mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty aloitteen johdosta. Kunnan vastaus pyydetään toimittamaan Kainuun liittoon 30.9.2015 mennessä.

 

 

Aiheeseen liittyvät asiasanat: 

Uusimmat