Olet täällä

19.12.2018 - 10:00

Maakuntien yhteinen esitys tulevan hallitusohjelman tavoitteissa huomioitaviksi asioiksi

Eduskunta, valtion talousarvioesitys
Maakuntajohtajat ovat valmistelleet maakuntien yhteisen esityksen tulevan hallitusohjelman tavoitteissa huomioitaviksi asioiksi.

Suomen maakuntajohtajat 

TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN  2019-2023 

Maakuntajohtajat pitävät tärkeänä, että hallitusohjelma 2019-2023 on luonteeltaan nykyisen ohjelman tapaan strateginen ohjelma-asiakirja ja operatiivisesta toiminnasta sovitaan erikseen ohjelmaa toimeenpantaessa.  Seuraavat tavoitteet tukevat toteutuessaan kestävällä tavalla Suomen alueellista elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä sekä lisäävät kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia.  

1)   Osaavan työvoiman saatavuus 

Hallitus varmistaa, että kasvutarpeisiin eri puolilla Suomea on riittävästi uudistuskykyisen ja uutta teknologiaa hyödyntävän yhteiskunnan tarvitsemaa osaavaa työvoimaa.  

Hallitus lisää tutkintoon johtavan koulutuksen joustavuutta. Resursseja kohdistetaan täydennys- ja muuntokoulutukseen sekä työttömien koulutukseen siten, että kaikki opintokokonaisuudet voivat olla osa myöhemmin erikseen suoritettavaa tutkintoa. 

Hallitus tukee työvoiman liikkuvuutta asumiseen liittyvin kannustimin, esimerkiksi helpottamalla monipaikkaista asumista, edistämällä paikkariippumattoman työn tekemistä sekä erilaisin verotuskäytännöin. 

Hallitus käynnistää työperäisen maahanmuuton kansallisen toimintaohjelman. Ohjelmalla selvitetään ja otetaan käyttöön keinot mm. työlupamenettelyn nopeuttamiseksi sekä lahjakkuuksien houkuttelemiseksi (vrt. Kanadan malli). 

Hallitus parantaa ja nopeuttaa eurooppalaisen tutkinnon hyväksymistä ilman eri menettelyjä. 

Hallitus tukee kuntia ja kuntien yhteistyötä kansainvälisten opintopolkujen luomiseksi. 

Hallitus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteiset opintopolut ja tutkintojen suorittamisen. Korkeakoulujen tutkintokattojärjestelmän uudistamista jatketaan kandidaattitutkintojen lisäksi myös maisteri- ja tohtoritutkinnoissa. Tällä vahvistetaan korkeakoulujen reagointikykyä muuttuvassa toimintaympäristössä ja edistetään koulutuksen suuntaamista aloille, joilla lähitulevaisuudessa on työllisyysnäkymiä ja jotka tukevat alueiden elinvoimaa.

Hallitus vahvistaa maakunnan ja kuntien sopimusperusteista yhteistyötä selvittämällä toisen asteen koulutuksen siirtämismahdollisuuden maakunnan vastuulle silloin, kun tästä on yksimielisyys maakunnan ja alueen kuntien kesken. 

2)   Digitalisaatio ja siihen liittyvien resurssien varmistaminen  

Lähivuosina on edessä datatalouden aiheuttama globaali talouden uusjako. Hallitus valmistautuu alustatalouteen ja varmistaa palveluiden saavutettavuuden digitaalisesti koko maassa. 

Hallitus vahvistaa määrätietoisin toimin kaikkia datatalouteen liittyviä kansallisen kilpailukykymme vahvuuksia: mm. systeemistä toimintatapaamme, digi-infran laatua, avoimen datan ja rajapintojen määrää sekä ICT-osaamisen tasoa. Digitalisaation aiheuttamaan yleiseen työn murrokseen, kansalaisten digiosaamisen vahvistamiseen ja ICT-osaajien riittävyyteen tulee reagoida mm. kohdan 1 toimenpitein. 

Hallitus vauhdittaa vahvojen ja riittävän suurten ekosysteemien syntymistä tukemalla pistemäisten teknologiakokeilujen lisäksi laajaa maakuntien ja maiden rajat ylittävää uudenlaista kokeiluyhteistyötä. Lisäksi hallitus tukee alueellisten verkostojen vahvistumista ja turvaa kokeilutoiminnan edellyttämän lainsäädännöllisen ketteryyden ja joustavuuden. 

Hallitus edistää asiakaslähtöisten, julkisten palvelujen digitalisaatiota edellyttämällä

-      kaikkiin julkisiin palveluihin ensisijaisena digitaalisen käyttöliittymän sekä

-      kaikkien käyttöliittymien yhteensopivuutta. 

Hallitus tukee palveluiden digitaalista saavutettavuutta edistämällä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentumista kaikkialle Suomeen.    
 

3)   Innovaatiopolitiikka 

Hallitus vahvistaa talouden kasvua tukemalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä alliansseja.  

Hallitus vahvistaa sekä palvelualojen että tuotannollisten alojen uusia toimintatapoja niin, että avoin sektori kykenee toimimaan tehokkaasti myös työvoimapulan vallitessa. Hallitus suuntaa kehittämispanoksia tuottavuutta noustaviin toimenpiteisiin, tekoälysovellusten käyttöönottoon ja digitaalisten toimintaympäristöjen luomiseen. Hallitus lisää taloudessa olevan rahan kiertonopeutta keventämällä palvelualojen sääntelyä. 

Hallitus tukee systemaattista alueellista kehittämistoimintaa edistämällä uutta tutkimus- ja kehittämispoliittista kumppanuutta sekä mahdollistamalla olemassa olevien resurssien yhdistämisen: hallitus osoittaa maakuntien innovaatiopolitiikan (yhteensä 300-500Me) rahoittamiseen muun muassa Business Finlandin ja Sitran rahoitusta. 

Hallitus luo uuden rahoitusmekanismin, jonka avulla maakunnat voivat auttaa alueidensa toimijoita pärjäämään paremmin sellaisissa EU:n rahoitusmekanismeissa joissa kilpailu on kovaa ja päätökset tehdään eurooppalaisella tasolla. Tällainen on mm. tutkimuksen puiteohjelman rahoitus. Tällaisella hanketoiminnan suunnittelu- ja starttirahoituksella voidaan sekä parantaa hakemusten laatua että kasvattaa Suomen saantoa. 

Hallitus varmistaa suomalaisten yritysten ja yhteisöjen kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä edistämällä yhteisten säännösten syntymistä ja vähentämällä kansallisia poikkeuksia. Hallitus edistää aktiivisesti eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa sekä Euroopan unionin koheesio- ja muita politiikkoja. 
 

4)   Saavutettavuus  

Hallitus parantaa alueiden saavutettavuutta selvittämällä liikenteen uudet investointimahdollisuudet. Hallitus näkee Suomen liikennejärjestelmän osana kansainvälistä liikenneverkkoa.   

Liikenneverkon korjausvelka on niin nyt suuri, että se vaikeuttaa merkittävästi sekä metsäteollisuuden että muiden teollisuusalojen kykyä saada tuotteita markkinoille kilpailukyisesti. Hallitus aloittaa tilanteen korjaamisen merkittävillä pitkäkestoisilla liikennepaketeilla. Näistä ensimmäisessä poistetaan keskeisimmät vientiteollisuuden pullonkaulat sekä alueelliset pullonkaulat. Hallitus osoittaa perusväylänpitoon vuosittain 1,3 miljardia eli tie- ja rataverkon korjausvelkaa vähennetään vuosittain 300 miljoonalla eurolla. 

Hallitus tukee liikenneinvestointien mahdollisimman nopeaa toteuttamista selvittämällä mahdollisuudet hyödyntää muun muassa hankekohtaisia yhtiöitä, yksityistä rahoitusta sekä valtion omien tukiluonteisten panosten muuttamista kilpailukykyä lisääviksi investoinneiksi. 

Hallitus kehittää liikenneverkkoa nopeat junayhteydet mukaan lukien perustuen mm. työssäkäyntialueisiin, työvoiman saatavuuteen  sekä Suomen tasapuoliseen saavutettavuuteen.
 

5)   Kasvua tukeva ympäristö- ja ilmastopolitiikka  

Hallitus näkee ympäristöpolitiikan elinvoiman osatekijänä ja mahdollistajana sekä tukee uusien toimintatapojen käyttöönottamista. 

Hallitus tukee taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kasvuun perustuvaa politiikkaa ja näkee kestävään luonnonvarojen käyttöön, kiertotalouteen ja biotalouteen perustuvat mahdollisuudet maakuntien kilpailukyvyn, elinvoiman ja vetovoiman edistämisessä. Tämä edellyttää nykyisten toimintatapojen arvioimista ja kehittämistä, mutta myös uusia tapoja toimia. 

Hallitus selvittää ja arvioi ympäristöhallinnon lupamenettelyn normistoa ja toimintatapoja. Nykyinen kehitys on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Tavoitteena on sujuva ja toimiva lupamenettelyprosessi, jossa otetaan huomioon avoimuuden, käsittelyaikojen nopeuden ja luotettavuuden näkökulmat. Samalla arvioidaan sitä, miltä osin lupamenettelyä ja normistoa voidaan em. tavoitteet huomioon ottaen yksinkertaistaa ja jopa purkaa ympäristönsuojelun näkökulmat huomioiden. 

Hallitus korostaa ennakoivan, vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun merkitystä ja edistää tällaisten toimintatapojen käyttöönottoa uusien säännösten tai määräysten sijaan. Uudet toimijat sitouttavat suunnittelu- ja neuvottelumenettelyt ovat osa älykästä kaupunki- ja aluepolitiikkaa ja niillä vaikutetaan mm. vetovoimaisten ja viihtyisien elinympäristöjen muodostumiseen. 

Hallitus selvittää digitalisaation (erityisesti 5G) ja ympäristöpolitiikan yhdistämistä erilaisin kokeiluin ja tukijärjestelmin sekä mahdollistaa tuotantoprosessien ohjauksen vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. 

Hallitus varmistaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä, että maakunnan asukkaiden valitsema maakuntavaltuusto pystyy ohjaamaan maakunnan rakennetta ja tukemaan sen toiminnallisuutta maakuntakaavoituksen avulla. 

Hallitus edistää biotalouden kansainvälistä edelläkävijyyttä, jossa edelleen kehitetään osaamista, teknologioita, vientiä ja uusia ratkaisuja. Hallitus jatkaa metsien käyttöön pohjautuvan biotalouden kehittämistä, jossa otetaan huomioon pitkäjänteinen ja kestävä metsien hoito ja ilmastotavoitteet. 

6)   Maakuntauudistus (tavoitteita täydennetään tarvittaessa uudistuksen edetessä) 

Hallitus vahvistaa maakuntalaisen itsehallinnollisuutta sekä lisää maakunnan rahoituksen liikkumavaraa. Hallitus edistää maakuntien ja valtion kumppanuutta ja vuorovaikutusta sekä turvaa maakuntien rahoituksen. 

Hallitus lisää yleiskatteellisen rahoituksen osuutta maakuntien kokonaisrahoituksesta sekä jatkaa maakuntien verotuloon perustuvan rahoituksen ja muun varainhankinnan selvittämistä. 

Hallitus vahvistaa kuntien ja maakuntien kumppanuutta ja sopimusperusteista yhteistyötä parantamalla sopimuksellisen yhteistyön edellytyksiä.
 

Lisätiedot

Aiheeseen liittyvät asiasanat: 

Uusimmat