Olet täällä

4.4.2017 - 11:31

Maakuntavirasto ja valmistelutoimielin jatkovalmisteluun Kainuussa

Kainuun sote- ja maakuntauudistus, ohjausryhmän tiedote
Sote- ja maakuntauudistuksen ohjausryhmä linjasi kokouksessaan 3.4.17 uuden Kainuun maakunnan valmistelua seuraavasti:

Tulevan maakuntaviraston sijoittumista nykyisen Ely-keskuksen toimitiloihin selvitetään
 

Yhteisten palvelujen työryhmä on esittänyt, että maakuntavirasto sijoitettaisiin Ely-keskuksen käytössä nykyisin Kalliokatu 4:ssä sijaitsevaan virastotaloon. Siihen ollaan saneeraussuunnitelman mukaisesti sijoittamassa myös viereisen TE-toimiston toiminnot. Maakuntavirastoon jatkossa siirtyvät noin 200 henkilöä sopisivat hyvin Ely-keskuksen saneerattuihin, neljä kerrosta käsittäviin tiloihin.

Ohjausryhmä totesi, että työryhmä jatkaa yhteistyössä Kainuun soten ja liiton kanssa Ely-keskuksen ja TE-toimiston jo hyväksymän saneeraussuunnitelman selvittämistä siten, että tuleva maakuntavirasto voidaan sijoittaa toimitiloihin. Toimitilojen toiminnallisuus ja terveellisyys sekä tilankäytön tehokkuus ovat perusedellytyksiä.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämiset valmiiksi toukokuun loppuun
 

1.7.2017 muodostuvan siirtymävaiheen maakunnan valmistelusta vastaa keskeisesti väliaikainen valmistelutoimielin (VATE). Lähtökohtana kokoonpanoneuvotteluille on ny­kyi­ses­sä valmisteluryhmässä edustettujen maakunnallisten avain­or­ga­ni­saa­tioi­den ylin viranhaltijajohto. Koska henkilöstö on avainasemassa muutoksen toteuttamisessa, henkilöstöjärjestöt voivat yhteisesti nimetä VATE:n ko­kouk­siin läsnäolo- ja puheoikeudella osallistuvat kaksi jäsentä va­ra­jä­se­ni­neen.Eri sidosryhmät nimeävät edus­tuk­sen­sa VATE:en 31.5.17 mennessä. Kainuun maa­kun­ta­hal­li­tus tulee päättämään kokoonpanosta 19.6.17. Uudistuksen poliittinen ohjaus toteutuu ohjausryhmän, työryhmien ja poliittisten ryhmien neuvottelukokouksen avulla.

Tavoitteeksi yksi monialainen ja yhteisomisteinen palvelutuotantoyhtiö
 

Ohjausryhmän linjauksen mukaan vahvistuvan lainsäädännön edellyttämät monenlaiset palvelujen yhtiöittämisvaateet huomioiden on perusteltua nopeasti selvittää, voidaanko hallinnon ja asiakaspalvelujen tehokkuuden turvaamiseksi Kainuuseen perustaa vain yksi monialainen, kuntien ja maakunnan yhteisesti omistama yhtiö. Se vastaisi mm. tuki- ja työerveyspalvelutuotannosta sekä valinnanvapauslainsäädännön yhtiöittämistä edellyttävistä palveluista.Ohjausryhmä päätti antaa selvitystyön yhteisten ja sote-palvelujen työryhmille.

Palvelutuotannon olosuhteet huomioon maakuntien rahoituslaissa
 

Lakiluonnoksesta lausuttiin, että rahoituksen määrittämisessä tulee ottaa painotetummin huomioon Kainuun maakunnan pitkiin etäisyyksiin ja väestön ikärakenteeseen liittyvät olosuhde- ja tarvetekijät. Ne lisäävät huomattavasti palvelujen tuottamisesta ja palveluverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä johtuvia kustannuksia. Em. tekijät huomioiden ei ole perusteltua, että Kainuun kannalta lakiluonnokseen sisältyvä rahoitusmuutos on kaikkien maakunnalle siirtyvien tehtävien osalta siirtymäkauden jälkeen (2024)negatiivinen eli -53 euroa/asukas. Rahoitustaso tulee saada vähintään nykytilaa (2017) vastaavaksi koko siirtymäkaudella. Maakuntien tulevat tehtävät ja rahoitus on mitoitettava yhteensopivasti ja tasapainoisesti siten, että rahoituksen porrastuksella vältetään suuria muutoksia maakuntien taloudessa. Maakunnille on annettava lainsäädännön ja rahoituksen puitteissa riittävästi harkintavaraa palvelujensa ja toimintojensa järjestämiseen.

Aluelähtöisen kehittämistyön tulee vahvistua uuden aluekehittämis- ja kasvupalvelulain myötä
 

Aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen uudistus koskee työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa laajasti ja kaikilla hallinnon tasoilla. Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen kytkeytyy kiinteästi maakuntauudistukseen. Tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja palvelujen avulla. TEM:n vastuulla olevasta aluekehittämisjärjestelmästä kehitetään valtion ja maakuntien kumppanuuteen ja sopimuksiin pohjautuva järjestelmä. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyttämällä kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen sekä viemällä tuottamistehtävät markkinoille.

Ohjausryhmä totesi, että aluekehittämisen ja sen eri välineiden kokoaminen yhteen maakunnan tehtäväkentässä on merkittävä mahdollisuus aluelähtöisen kehittämistyön vahvistamiseksi. Tulevien maakuntien kannalta on tärkeää, että aluekehittäminen muodostuu kokonaisuudeksi, johon kaikki toimialat voivat toimenpiteillään vaikuttaa.Kilpailullinen monituottajamalli on osin ristiriitainen maakuntauudistuksen itsehallintotavoitteen kanssa ja voi heikentää maakunnan ja kuntien elinvoimatehtävien yhteensovittamista. Palvelun hajaantuminen monituottajamallissa voi hämärtää asiakkaan omistajuutta ja viedä edellytyksiä siltä, että kilpailevat palveluntuottajat pystyvät katkeamattomaan palveluketjuun. Asiakasohjauksen kokonaisvastuu on selkiytettävä maakunnalle kuuluvaksi.

 

Lisätiedot

Uusimmat