Olet täällä

14.9.2020 - 12:16

Maakuntajohtajien kannanotto: maakuntakenttien lentoliikenne turvattava

Lentokone
Maakuntajohtajien kannanotossa 14.9.2020 muistutetaan, että koko maan saavutettavuuden ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi hallituksen tulee huolehtia nykytasoisen lentoasemaverkoston säilymisestä. Hallituksen tulee tarkastella kaikkia käytössään olevia vaihtoehtoja kotimaan lentoyhteyksien turvaamiseksi Joensuuhun, Kajaaniin, Jyväskylään, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemiin.

Maakuntakenttien kohtalo yhä huolenaiheena

Kuuden maakunnan ja seitsemän kaupungin kannanotto peräänkuuluttaa valtion neljännen lisätalousarvion huomioiden kunnioittamista. Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin ja Pohjois-Karjalan maakuntajohtajat ovat julkaisseet yhdessä Kokkolan, Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylä, Kemin, Tornion ja Joensuun kaupunginjohtajien sekä alueiden kauppakamareiden kanssa kannanoton, jossa painotetaan maakuntakenttien tilanteen kestämättömyyttä ja tarvetta käynnistää liikennöinti Joensuuhun, Kajaaniin, Jyväskylään, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemiin mahdollisimman nopeasti.

Kannanotossa muistutetaan valtion neljännestä lisätalousarviosta, joka hyväksyttiin kesäkuussa ja jossa todetaan nykytasoisen lentoasemaverkoston säilymisen tärkeys. Tämän lisäksi lisätalousarviossa mainitaan hallituksen aikomus tarkastella kaikkia käytössään olevia vaihtoehtoja kotimaan lentoliikenteen turvaamiseksi edellä mainituilla lentokentillä.

Alueiden edustajat ovat käyneet aktiivisesti neuvotteluja eri lentoyhtiöiden kanssa. Neuvottelujen tuloksena on syntynyt malli, joka mahdollistaa operaattoreiden liikennöinnin vaikeuksissa oleville maakuntakentille. Ensisijaisena yhteistyökumppanina maakunnat näkevät Finnairin, sillä näin turvattaisiin sujuvat jatkoyhteydet Helsinki-Vantaalta.
Kyseessä olisi ylimenokauden ratkaisu talvikaudelle 2020–2021. Taloudelliseen takaukseen ja lipputulojen tulouttamiseen takaisin ostajalle eli valtiolle perustuva malli varmistaisi liikennöinnin nopean käynnistymisen. Ruotsissa lennot käynnistyivät vastaavanlaisen mallin käyttöönoton jälkeen kahden viikon kuluttua hallituksen myönteisestä päätöksestä. Mallin enimmäiskustannuksiksi Suomessa on laskettu 20 miljoonaa euroa kuuden kuukauden liikennöinnillä.

Lisäksi on huomioitava, että vaikka pääasiallisena tavoitteena on kaupallisen liikenteen jatkaminen ja alueiden elinkeinoelämän toiminnan jatkuvuus, maakuntakenttien toiminnan ylläpitämiselle perusteita löytyy myös yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen huoltovarmuuden ylläpidosta. Myös nopeiden yhteyksien puute maakunnista aiheuttaa riskejä terveydenhuoltoon ja potilasturvallisuuteen.

Kannanotto kokonaisuudessaan alla.

Arvoisat ministerit ja kansanedustajat!

Me allekirjoittaneet olemme erittäin huolissamme tilanteesta, jossa yritykset eivät ole päässeet lentämään maakuntakentiltä maaliskuun jälkeen. Tilanne on erityisen vaikea vientiteollisuudessa mutta myös sellaisilla yrityksillä, joiden liiketoiminta vaatii lentomatkustamista Helsinkiin ja takaisin. Nopeiden yhteyksien puute aiheuttaa myös riskejä terveydenhuoltoon, potilasturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Alueidemme edustajat ovat neuvotelleet säännöllisesti Finnairin kanssa, mutta ilman lupauksia tai tarkempia tietoja liikenteen jatkumisesta. Finnair on maakuntien elinkeinoelämälle kuitenkin ykkösvaihtoehto, koska Finnairin lennot turvaavat parhaiten sujuvat jatkoyhteydet Helsingistä.

Haluamme tässä yhteydessä palauttaa mieliin myös kesäkuussa hyväksytyn valtion neljännen lisätalousarvion, jossa kotimaan lentoyhteyksien turvaamisesta todetaan seuraavasti:

Koko maan saavutettavuuden ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi hallitus huolehtii nykytasoisen lentoasemaverkoston säilymisestä. Hallitus tarkastelee kaikkia käytössään olevia vaihtoehtoja kotimaan lentoyhteyksien turvaamiseksi Joensuuhun, Kajaaniin, Jyväskylään, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemiin.

Olemme käyneet neuvotteluita maakuntalennoista useiden lentoyhtiöiden kanssa. Neuvotteluiden tuloksena on syntynyt malli, joka mahdollistaa operaattoreiden liikennöinnin näille viidelle maakuntakentälle. Käytyjen keskusteluiden perusteella on todettu, että liikenne voidaan käynnistää nopeasti uudelleen edellä mainitun mallin ansiosta. Jatkolentojen sujuvuuden näkökulmasta ensisijainen vaihto operaattoriksi on Finnair.

Liikennöinnin nopea käynnistyminen edellyttää taloudellisen takauksen antamista. Mallissa kaikki lipputulot tuloutettaisiin takaisin ostajalle, eli tässä tapauksessa valtiolle. Kyse olisi ylimenokauden ratkaisusta talvikaudelle 2020–21. Käytyjen keskusteluiden perusteella kuuden kuukauden liikennöinnin enimmäiskustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa. Asiaa tarkasteltaisiin uudestaan sovitun ajan kuluttua tavoitteen kuitenkin ollessa kaupallinen liikenne.

Traficomilta on jo varmistettu, että lennot maakuntakentiltä on mahdollista käynnistää nopeasti. Ruotsissa lennot käynnistyivät viime huhtikuussa vastaavanlaisella mallilla kahden viikon kuluessa maan hallituksen myönteisestä päätöksestä. Sopimuksen tekemisen määräaikaisesta poikkeusolojen ostopalveluliikenteestä ja samalla maakuntalentojen turvaamisesta hallitus antoi Trafikverketin tehtäväksi. Elinkeinoelämän tarpeiden lisäksi perusteena on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen huoltovarmuuden turvaaminen.

Ymmärrämme ja tiedämme pandemian vaikuttavan tämänhetkisiin matkustajamääriin. On kuitenkin välttämätöntä turvata alueidemme elinkeinoelämän toiminnan jatkuvuus tässä haastavassa tilanteessa, vaikkapa sitten kolmiolentoihin perustuvilla ratkaisuilla.

Yritysten tarve lennoille on kiistaton kaikkien maakuntakenttien vaikutusalueilla. Toivomme, että kaikki osapuolet tekevät kaikkensa, että edellä mainitun lisätalousarvion kirjaus lentoyhteyksien turvaamisesta toteutuu ja liikenne saadaan käynnistettyä mahdollisimman pian.

Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja , Keski-Pohjanmaan Liitto
Stina Mattila, kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki
Kaj Suomela, maakuntajohtaja , Pohjanmaan Liitto
Anne Ekstrand, vs. kaupunginjohtaja, Pietarsaaren kaupunki
Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun Liitto
Jari Tolonen, kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki
Vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, Keski-Suomen Liitto
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki
Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin Liitto
Tero Nissinen, kaupunginjohtaja, Kemin kaupunki
Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja, Tornion kaupunki
Risto Poutiainen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan Liitto
Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja,  Joensuun kaupunki

Lisätiedot

Aiheeseen liittyvät asiasanat: 

Uusimmat