Olet täällä

16.12.2014 - 15:19

Maakunnan yhteistyöryhmän päätökset

Kainuun maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoontui 15.12. Kajaanissa ja käsitteli alla olevat 11 asiaa.

Asia nro 3; Ajankohtaiskatsaus

Maakunnan yhteistyöryhmän  (MYR) päätös:

Merkittiin Pentti Malisen ja Jaana Korhosen antama tilannekatsaus tiedoksi.

Asia nro 4; Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku puualan ja kaivostoiminnan hankkeiksi

 

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot sekä rakennerahastosta vas­taa­vat ELY-keskukset käynnistävät ylimaakunnallisen tee­ma­haun puualan- ja kaivostoiminnan hankkeiksi. Teemahakuun liittyviä ha­ke­muk­sia voidaan jättää viranomaisille normaalin hakukierroksen yh­tey­des­sä alkuvuodesta siten, että haku sulkeutuu 16.2.2015.

Ylimaakunnalliseen teemahakuun liittyvät teemapaperit (puun uudet käyt­tö-muo­dot teemapaperi ja kaivannaisalan teemapaperi) ja hank­kei­den valintakriteerit löytyvät alla olevista linkeistä. Kajaanissa 8.1.2015 järjestettävän info- ja verkostoitumistilaisuuden ohjelma jul­kais­taan myöhemmin rakennerahastot.fi -sivustolla sekä Lapin liiton si­vuil­ta http://www.lappi.fi/lapinliitto/ajankohtaista/sisalto/-/view/380940 Lisätietoa antaa oman toiminta-alueen rahoittava viranomainen.

Maakunnan yhteistyöryhmän  (MYR) päätös:

Varaudutaan rahoittamaan hankkeita määrärahojen puitteissa, jos ne ovat riittävän vaikuttavia maakunnan kehityksen kannalta.

Asia nro 5; Kasvua Kainuuseen - Kasvu, kansainvälistyminen, omistajanvaihdos

Hakijana on Kainuun Etu Oy yhteyshenkilönään Antti Toivanen. Ra­hoi­tus­ta haetaan Kainuun liitolta.

Kasvua Kainuuseen hankekokonaisuuden muodostavat EAKR –ra­hoit­tei­nen Kasvu, kansainvälistyminen ja omistajanvaihdos –hanke ja ESR –rahoitteinen Johdon ja henkilöstön kehittäminen –hanke.

Tällä hetkellä Kainuussa ei ole olemassa systemaattista toi­min­ta­mal­lia, jolla autetaan yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään tai omis­ta­jan­vaih­dok­sen toteuttamiseen. Hankkeen toimenpiteillä pa­ran­ne­taan yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä eri­lai­siin muutostilanteisiin, lisätään tuottavuutta, tuloksellisuutta, pa­ran­ne­taan kilpailukykyä sekä työhyvinvointia.

Kasvu- ja kansainvälistymishakuisia yrityksiä ovat olleet lähinnä vain ne, joilla on selkeä oma intressi ja näkemys tulevaisuudesta. Kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä on kuitenkin myös monissa muis­sa yrityksissä. Yhtenä merkittävänä kohderyhmänä ovat uudet toi­min­tan­sa vasta aloit­ta­neet yritykset sekä sellaiset vasta yri­tys­toi­min­taa käynnistävät yri­tyk­set, joissa on selvää kasvupotentiaalia. Kas­vun kautta pyritään aut­ta­maan pieniäkin (mikro) yrityksiä myös työl­lis­tä­mään. Myös yri­tys­ten omistajanvaihdosten edistäminen on val­ta­kun­nal­li­ses­ti tun­nis­tet­tu ongelma, joka kaipaa ratkaisua. Yritysten omis­ta­juu­den­vaih­dos on usein myös selkeä mahdollisuus toiminnan uu­dis­ta­mi­sel­la ja sitä kaut­ta kasvulle.

Hankkeessa tuetaan alueen pk-yritysten mahdollisuuksia luoda uu­sia verkostoja ja päästä osalliseksi kansainvälisten hankkeiden pal­ve­lu­tar­jon­taa esim. Ruotsi, Norja, Venäjä. Hankkeen läpileikkaavia tee­mo­ja ovat myös vähähiilisyys, ekologisuus, digitalisointi sekä työ­elä­män laadun tukeminen ja tuottavuuden sekä tuloksellisuuden ke­hit­tä­mi­nen. Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten tietoisuutta vä­hä­hii­li­syy­des­tä.

Hankkeessa luodaan alueellinen systemaattinen toi­min­ta­mal­li/pal­ve­lu, jonka avulla kasvu, kansainvälistyminen ja omistajanvaihdokset voi­daan hoitaa tehokkaasti, ammattitaitoisesti ja hallitusti.

 

Toiminnalliset tavoitteet:

  •  Kasvuyritysten löytäminen 30 kpl/vuosi (*
  •  Kansainvälistyvien yritysten löytäminen 15 kpl/vuosi
  •  Omistajanvaihdosyrityksiä löytäminen 30 kpl/vuosi
  •  Liikevaihdon kasvu

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on 1.12.2014-30.11.2017 ja kokonaiskustannusarvio 1 835 496 €, jo­hon hae­taan TL 1 EAKR/valtion rahoitusta 1 284 847 € (70 %).

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) päätös:

Maa­kun­nan yhteistyöryhmä (MYR) puolsi hankkeen ra­hoit­ta­mis­ta. Han­ke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja to­teut­taa Kainuun maa­kun­ta­oh­jel­man kohtaa TL 1 Elinvoimainen ja uu­dis­tu­va elin­kei­no­elä­mä.

Asia nro 6; Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Hakijana on Kainuun Etu Oy yhteyshenkilönään Antti Toivanen. Ra­hoi­tus­ta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Kasvua Kainuuseen hankekokonaisuuden muodostavat ESR-ra­hoit­tei­nen Johdon ja henkilöstön kehittäminen –hanke ja EAKR-ra­hoit­tei­nen Kasvu, kansainvälistyminen ja omistajanvaihdos -hanke.

Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen -hank­keen tavoitteena on tukea kasvun, kansainvälistymisen ja omis­ta­jan­vaih­dok­sen toimintoja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen ke­hit­tä­mi­sen ja kouluttamisen kautta. Osaamisen kehittäminen ta­pah­tuu yritysten tarpeista lähtevien räätälöityjen koulutusten kautta.

Hankkeen tavoitteena on työelämän laadun ja tuottavuuden sekä tu­lok­sel­li­suu­den samanaikainen parantaminen yrityksissä. Hankkeella edis­te­tään yritysten työhyvinvointia ja kilpailukykyä sekä pa­ran­ne­taan kainuulaisten yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden so­peu­tu­mis­ky­kyä erilaisiin muutostilanteisiin.

Hankkeen toimenpiteitä ovat:

  1. Liiketoimintasuunnitelmien arviointi ja kehittäminen (toteutetaan hank­keen toimesta yritysten liiketoimintasuunnitelmien arvioinnit, joi­den pohjalta määritellään yrityksille tarjottavat työelämän laatua, työ­hy­vin­voin­tia ja tuottavuutta edistävät toimenpiteet)
  2. Työelämän laadun tukeminen ja kehittäminen (hankkeen kautta tar­jo­taan ja kehitetään työhyvinvointia ja tuottavuutta parantavia kou­lu­tus­pal­ve­lui­ta ja verkostoitumista, tuetaan yritysten so­peu­tu­mis­ta ja muutostilanteiden hallintaa, vahvistetaan yritysten kilpailukykyä se­kä osaamista ja tuottavuutta, etsitään uusia toimintatapoja työn or­ga­ni­soin­tiin ja johtamisen tapoihin, aktivoidaan yritysten omia TY­LA-hank­kei­ta)
  3. Verkostoituminen (kiinteä yhteistyö EAKR-hankeosion kanssa, Yri­tys-Suo­mi toimintamallin edelleenkehittäminen, bro­ker-ver­kos­to­toi­min­ta, yrityskummien kanssa tehtävä yhteistyö, yritysverkostojen luo­mi­nen, yhteistyö yrittäjyyskoulutusten toteutuksessa, koor­di­noin­nis­sa ja arvioinnissa, yhteistyö muiden maakuntien kanssa sekä val­ta­kun­nal­li­ses­ti mm. Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä -han­ke).
  4. Johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen täsmäkoulutuksilla (yri­tys­ten tarpeiden mukaiset räätälöidyt yhteishankintakoulutukset ELY-kes­kuk­sen hallinnoiman rinnakkaishankkeen kautta).

Hankkeiden toiminnot ovat toimialariippumattomia. Hankkeeseen ar­vioi­daan osallistuvan yhteensä 225 kainuulaista pk-yritystä. Han­ke­ko­ko­nai­suus on osa Yritys-Suomi Kainuu -toiminnan jat­ko­ke­hit­tä­mis­tä.

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on 1.1.2015-31.12.2017 ja ko­ko­nais­kus­tan­nus­ar­vio 1 006 874 €, johon haetaan TL 3 ESR/valtion ra­hoi­tus­ta  786 098 €  (80 %).

Hankkeeseen liittyy kiinteästi työvoimapoliittinen rinnakkaishanke, jo­ta Kainuun ELY-keskus hallinnoi. Rinnakkaishankkeeseen varataan ESR-tukea yhteensä 300 000 €, jo­ka kohdennetaan hankkeessa mukana olevien yritysten yh­teis­han­kin­ta­kou­lu­tuk­siin.

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) päätös:

Maa­kun­nan yhteistyöryhmä (MYR) puolsi hankkeen ra­hoit­ta­mis­ta. Han­ke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja toteuttaa Kai­nuun maa­kun­ta­oh­jel­man kohtaa TL 1.1 Uudet ja uusiutuvat työ­pai­kat se­kä yritykset.
 

Asia nro 7; Kuhmon Green Care (KGC)

Hakijana on Kuhmon kaupunki yhteyshenkilönään Juhana Jun­tu­nen. Rahoitusta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Kuhmossa on havaittu että pitkään työttöminä olleilla työnhakijoina on mm. työ- ja toimintakyvystä, elämänhallinnasta sekä heikosta yh­teis­kun­nal­li­sen osallisuuden kokemuksesta nousevia erilaisia ja eri­muo­toi­sia työllistymisen esteitä. Näitä työllistymisen esteitä on tar­koi­tus poistaa Kainuun oloissa innovatiivisella Green Care -tyyp­pi­sel­lä sosiaalisella työllistämisellä. Kuhmo Green Care -hankkeessa so­si­aa­lis­ta työllistämistä toteutetaan erilaisten Green Care - me­ne­tel­mien avulla. Tarjoamalla Green Care -muotoista työtä työn­ha­ki­joil­le, tarjotaan heille mahdollisuus kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Saa­des­saan kuulumisen tunteen johonkin yhteisöön hankkeen osal­lis­tu­jat voimaantuvat ja oppivat hallitsemaan omaa elämäänsä. Kuh­mon Green Care (KGC) -hankkeessa tarjolla oleva ympäristö poik­keaa ns. tavanomaisesta työympäristöstä siten, että työsuhteen läh­tö­koh­ta­na on hankeasiakkaan voimaantuminen, ei työstä syntyvä lii­ke­voit­to. Kuhmon Green Care -hankkeessa työtehtävät räätälöidään han­ke­osal­lis­tu­jil­le heidän työ- ja toimintakykynsä mukaan. Työl­lis­tä­mi­ses­sä on mukana vahvasti sosiaalisen työllistämisen elementti, kos­ka työllistäjänä on Kuhmon kaupunki. Green care -toiminnalla Kuh­mon kaupunki haluaa kantaa omalta osaltaan vastuuta työt­tö­mi­nä olevista kuntalaisista.

Green Care -toiminta perustuu erilaisiin luontolähtöisiin menetelmiin, joi­ta käytetään erilaisissa ympäristöissä kuten metsässä, puu­tar­has­sa tai maatilalla, mutta myös soveltuvin osin kaupungissa tai si­sä­ti­lois­sa. Green Care –toiminnan hyvinvointivaikutukset syntyvät luon­non elvyttävyyden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Green Care - toimintaa harjoitetaan KGC-hankkeessa ta­voit­teel­li­ses­ti, ammatillisesti ja vastuullisesti. Luonto on Green Care - toi­min­nan tapahtumapaikka, kohde ja väline.

Green Care tarkoittaa hankkeessa toimintaa, jossa luontoa käy­te­tään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja li­sää­mi­sek­si. Hankkeessa muodostetaan kaksi maisemanhoidollisesti pai­not­tu­vaa ryhmää henkilöille, jotka ovat työ- ja toimintakyvyltään tä­hän tarvittavassa kunnossa se­kä puutarhanhoidollinen ryhmä. Kus­sa­kin ryhmässä on ohjaaja ja osal­lis­tu­jia kerrallaan 5-7 henkilöä n. 6-12 kk pituisissa jaksoissa. Sa­man­ai­kai­ses­ti hankkeessa on siten 15-20 henkilöä ja koko hank­keen aikana yhteensä 120 henkilöä. Hank­keen osallistujille tarjotaan green care - painotteisen palk­ka­tu­ki­työn lisäksi erilaisia osaamista li­sää­viä räätälöityjä lyhytkoulutuksia se­kä toteutetaan työntekijän siir­tä­mis­tä alueen yrityksiin. Tätä kautta hen­ki­löt saavat kokemusta ja tuo­ret­ta tuntumaa myös yri­tys­työs­ken­te­lys­tä. Hankkeen toi­min­ta­ta­vat juurrutetaan pysyviksi käytänteiksi Kuh­mon kaupungin työl­li­syy­den­hoi­toon.

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on 1.2.2015-31.1.2018 ja kokonaiskustannusarvio on 834 708 €, johon hae­taan TL 5 ESR/valtion rahoitusta 584 295 € (70 %).

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) päätös:

Maa­kun­nan yhteistyöryhmä (MYR) puolsi hankkeen ra­hoit­ta­mis­ta. Han­ke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja toteuttaa Kai­nuun maa­kun­ta­oh­jel­man kohtaa TL 3.2 Terveyden ja toi­min­ta­ky­vyn yl­lä­pi­to.

 

Asia nro 8; Tyhy & tuottavuus; Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishanke

Hakijana on Koulutusavain Oy yhteyshenkilönään Paavo Haataja. Rahoi­tus­ta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta.

Kainuulaisessa yritys- ja organisaatiokentässä kaivataan työ­hy­vin­voin­nin ja tuottavuuden kehittämistä ruohonjuuritasolla. Hankkeen aikana ke­hit­tä­mis­tä viedään läpi organisaation koko henkilökunnalle käy­tän­nön­lä­hei­sel­lä otteella. Hankkeen tarkoituksena on, yrityksen ja or­ga­ni­saa­tion tarpeet huomioon ottaen, juurruttaa työhyvinvoinnin johtamista ja työkaluja sekä tuottavuusnäkökulmaa osaksi jokapäiväistä tekemistä.

Hanke on suunnattu kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten sekä julkisen- ja 3. sektorin organisaatioiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden ke­hit­tä­mi­seen ja nostamiseen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat pal­ve­le­maan kohdeyrityksien ja organisaatioiden koko henkilöstöä.

Hankkeen päätoimenpiteet ovat osallistujaorganisaatioille toteutettavat esi­mies­kou­lu­tuk­set, esimiesten vertaisreflektioryhmät, or­ga­ni­saa­tio­koh­tai­ses­ti koko henkilöstön koulutukset sekä työhyvinvoinnin ja tuot­ta­vuu­den konkreettinen kehittäminen. Lisäksi tuotetaan tasa-arvon ja yh­den­ver­tai­suu­den yhteyttä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen koskeva selvitys.

Kehittämisprosessi räätälöidään hankkeessa vastaamaan kunkin osal­lis­tu­ja­or­ga­ni­saa­tion tarpeita, jotta voidaan varmistaa työyhteisön si­säi­nen ja tarkoituksenmukainen kehittyminen. Organisaatioille kehitettävät ar­vioin­ti­mal­lit, mittausmenetelmät sekä tasa-arvo ja yh­den­ver­tai­suus­sel­vi­tys tuotteistuvat työorganisaatiolle sopiviksi ja niukoillakin re­surs­seil­la toteuttaviksi työhyvinvoinnin toimintakonsepteiksi.

Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa -kehittämishankkeeseen ote­taan 60 esimiestä ja heidän työyhteisönsä erikokoisista ja eri toimialoja edus­ta­vis­ta kainuulaisista yrityksistä, julkishallinnon organisaatioista se­kä kolmannen sektorin työllistävistä työorganisaatiosta. Yhdestä yri­tyk­ses­tä tai työorganisaatioista voi mukaan tulla yksi tai useampia esi­mie­hiä ja heidän työyhteisönsä. Tällä hetkellä hankkeeseen mukaan pyr­ki­vien työyhteisöjen esimiesten työyhteisöissä on 2–24 henkilöä per esi­mies. Ensimmäisen ryhmän erilaisiin koulutus- ja ke­hit­tä­mis­toi­men­pi­tei­siin osallistuu yhteensä n. 280 henkilöä. Kun myös seuraavissa kol­mes­sa ryhmässä osallistujayritykset ovat samaa kokoluokkaa ja osallistuva hen­ki­lös­tö­mää­rä on suunnilleen sama, hankkeen kohderyhmä tulee ole­maan n. 1 100 henkilöä. Kun yhdestä osallistujayrityksestä osallistuu hank­kee­seen keskimäärin kolme esimiestä, hankkeeseen tulee osal­lis­tu­maan yhteensä n. 20 yritystä tai julkishallinnon tai kolmannen sektorin työ­or­ga­ni­saa­tio­ta. Jos myöhemmin alkaviin ryhmiin ilmoittautuu mik­ro­yri­tyk­siä, joiden henkilöstömäärä on pieni, osallistujayritysten ko­ko­nais­mää­rä voi olla suurempi kuin 20.

Hanke aloitetaan tammikuussa 2015 siten, että ensimmäisenä aloittaa yk­si viidentoista esimiehen valmennusryhmä sekä heidän työ­yh­tei­söi­hin­sä kohdistuvat työprosessien kehittämistoimet. Seuraava viidentoista esi­mie­hen ryhmä aloittaa maaliskuussa, kolmas toukokuussa ja neljäs ryh­mä elokuussa 2015.

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan 1.1.2015-30.9.2017 ja kokonaiskustannusarvio on 598 592 €, johon hae­taan TL 3 ESR/valtion rahoitusta 478 874 € (80 %).

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) päätös:

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) puolsi hankkeen rahoittamista. Han­ke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja toteuttaa Kainuun maa­kun­ta­oh­jel­man kohtaa 1.3 Osaavan työvoiman saatavuus.

Asia nro 9; SIMPPELI - Simulaattori- ja peliosaaminen opetuksen kehittämisessä

Hakijana on Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy yhteyshenkilönään Tuu­la Haverinen. Rahoitusta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes­kuk­sel­ta.

Kajaanin ammattikorkeakoulun opetuksen laadun ja sisältöjen ke­hit­tä­mi­seen tähtäävässä SIMPPELI-hankkeessa hyödynnetään pit­kä­jän­tei­sen hanketoiminnan tuloksia – niin ympäristöjä, teknologioita kuin osaamista – monimuotoisesti opetuksessa. Hankkeen lä­pi­leik­kaa­via tavoitteita ovat alueen muuttuviin osaamistarpeisiin vas­taa­mi­nen, uusien teknologialähtöisten opetussisältöjen kehittäminen sekä ope­tus­hen­ki­lös­tön osaamisen vahvistaminen. Lisäksi tavoitellaan ope­tus­hen­ki­lös­tön, laboratoriohenkilöiden ja sidosryhmien välisen yh­teis­työn syvenemistä. Hankkeen toteuttamisen myötä syntyneet kou­lu­tus­si­säl­löt ja –menetelmät ovat korkealuokkaisia, nykyaikaisia ja käytännönläheisiä antaen opiskelijalle entistä paremmat valmiudet työ­elä­mään siirtymiseen.

Projekti jakautuu neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen, joista en­sim­mäi­ses­sä peli- ja simulaatioympäristöjen potentiaali valjastetaan mo­ni­alai­ses­ti opetuksen käyttöön (kone- ja rakennustekniikka, lii­kun­ta, hyvinvointi, liiketalous ja datacenter). Toisessa toi­men­pi­de­ko­ko­nai­suu­des­sa keskitytään Ajoneuvojen tietojärjestelmät –ope­tus­suun­ni­tel­man korvaavan Älykkäät järjestelmät – opetussuunnitelman si­säl­lön kehittämiseen. Useita sovellusalueita (liikunta, hyvinvointi, teol­li­suus ja työkoneet) käsittävien projektiopintojen ja kurssien luo­mi­seen osallistuvat paitsi opetushenkilöstö myös teknologiat ja so­vel­lus­alu­eet tuntevat asiantuntijat, unohtamatta vuorovaikutusta pai­kal­lis­ten yritysten kanssa. Kolmannen, työmäärässä mitattuna edel­li­siä suppeamman osuuden toimet kohdennetaan hyötypeliaihioiden ope­tuk­sel­li­sen hyödyntämisen tehostamiseen. Tavoitteena on syn­nyt­tää toimintamalli, jossa projektioppimisen alustan luovat yrityksiltä ja yhteisöiltä saatavat hyötypeli-ideat. Hankkeen neljäs osa­ko­ko­nai­suus laajentaa Kajaanin seudun entuudestaan vahvaa pelialan kou­lu­tus­tar­jon­taa master-tasoisiin projektiopintoihin. Tavoitteena on ke­hit­tää projektiopintojen sisältö ja laatu sille tasolle, että ne ovat tar­jot­ta­vis­sa Lapin ja Oulun yliopistojen kanssa muodostettavalle yh­tei­sel­le kurssitarjottimelle.

Tämä kolmivuotiseksi suunniteltu hanke kytkeytyy osaamisen, ym­pä­ris­tö­jen ja teknologioiden kautta vahvasti aiempiin CE­MIS-ke­hit­tä­mis­oh­jel­miin. Vuoden 2015 alussa alkavaksi suunniteltu CE­MIS-oh­jel­ma ei muodosta poikkeusta – sen tulokset, mit­taus­jär­jes­tel­mä­rat­kai­sut ja laiteympäristöt, tulevat nekin soveltuvin osin hyödynnetyiksi SIMP­PE­LI­hank­kees­sa. Välittömänä tuloksenaan hanke nostaa KAM­Kin koulutuksen laatua painottuen tietojärjestelmä - osaa­mis­alu­eel­le, madaltaa opetuksen ja t&k:n välistä raja-aitaa sekä kehittää ope­tus­me­ne­tel­miä ennakkoluulottomasti. Uudet opetussisällöt pal­ve­le­vat osuvasti sekä alueen yrityselämän tarpeita että kohottavat opis­ke­li­joi­den työelämävalmiuksia.

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on 1.1.2015-31.12.2017 ja kokonaiskustannusarvio on 464 000 €, jo­hon haetaan TL 4 ESR/valtion rahoitusta 348 000 € (75 %).

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) päätös:

Maa­kun­nan yhteistyöryhmälle (MYR) puolsi hankkeen ra­hoit­ta­mis­ta. Hanke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja toteuttaa Kai­nuun maakuntaohjelman kohtaa 1.2 Osaaminen ja käy­tän­nön­lä­hei­nen innovaatiotoiminta.

Asia nro 10; Amisyrityksessä oppiminen –hanke

Hakijana Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos yhteyshenkilönään Os­mo Hänninen.

Maailmantalouden raju murros on haastanut Suomenkin ta­lous­elä­män ja yhteiskunnan suuriin muutoksiin. Digitalisoitumista seuraava ro­bo­ti­saa­tio mullistaa sekä työelämän että yhteiskuntarakenteet. Am­ma­til­li­sen koulutuksenkaan sisällölliset ja taloudelliset haasteet ei­vät ole ratkaistavissa vanhoilla konsteilla, vaan tarvitaan uutta ajat­te­lua. Kainuun ammattiopiston kulttuurin, luonnon ja liiketalouden osaa­mis­alue etsii Amisyrityksessä oppiminen -hankkeellaan am­ma­til­li­sen koulutuksen järjestämisen tapoja, jotka vastaavat yh­teis­kun­nan ja työelämän muutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja tukevat opis­ke­li­joi­den ja henkilöstön työtä ajantasaisen ammatillisen osaa­mi­sen turvaamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on luoda pedagoginen toimintamalli, joka ke­hit­tää työelämävalmiuksia. Amisyrityspedagogiikka lisää yh­teis­työ­tai­to­ja, yrittäjämäistä asennetta ja helpottaa työelämään siirtymistä jo­ko toisen palvelukseen tai itsensä työllistämistä yrittäjänä. Malli mah­dol­lis­taa erilaisten oppijoiden yksilölliset tavat oppia ja parantaa se­kä opiskelijoiden että henkilökunnan viihtyvyyttä. Tämä toi­min­ta­ta­pa ei korosta oppijoiden kyvyistä, taustasta tai sukupuolesta johtuvia ero­ja, vaan antaa jokaiselle mahdollisuuden edetä opinnoissaan tasa­ver­tai­se­na omien valmiuksiensa ja tavoitteidensa mukaan ja näin toteuttaa Suomen rakennerahaston ohjelman horisontaalisia ta­sa-ar­von, yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasaarvon ja kestävän ke­hi­tyk­sen periaatteita. Opiskelumotivaatio kasvaa ja syrjäytyminen vä­he­nee, koska myös erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat saavat on­nis­tu­mi­sen kokemuksia.

Määrälliset tavoitteet

  • Hakijamäärät kasvavat tai säilyvät vähintään ennallaan
  • Erityisryhmien ja koulutuksessa aliedustettujen koulutukseen osal­lis­tu­mi­nen helpottuu
  • Opintojen keskeyttäminen vähenee
  • Työelämään siirtyminen opintojen jälkeen paranee
  • Yrittäjäksi ryhtyminen lisääntyy
  • Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus paranee
  • Vuosittainen osaamisalueen taloudellinen tulostavoite saavutetaan
  • Opiskelijapalaute paranee, mikä vaikuttaa tulosrahoitukseen
  • Henkilöstön hyvinvointi paranee, TOB-kyselyn tulokset
  • Avoimiin työpaikkoihin saadaan enemmän hakijoita

Hankkeen kohderyhmänä ovat Kainuun ammattiopiston lii­ke­ta­lou­den, luonnonvara-alan ja kulttuurialan opettajat ja muu henkilökunta se­kä välillisenä kohderyhmänä ovat em. koulutusalojen opiskelijat se­kä yritykset, joissa opiskelijat toteuttavat työssäoppimista.

Hankkeen suunniteltu toteutusaika on 1.11.2014-31.10.2016 ja ko­ko­nais­kustan­nusar­vio 437 131 €, johon haetaan ESR/valtion ra­hoi­tus­ta 349 704 € (80 %), kuntarahoitusta hankkeelle tulee 87 427 € (20 %).

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) päätös:

Maa­kun­nan yhteistyöryhmä (MYR) puolsi hankkeen ra­hoit­ta­mis­ta. Han­ke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja tukee Kai­nuun maa­kun­ta­oh­jel­man kohtaa TL 3.1 Työllisyys ja toimeentulo.

Asia nro 11; InnovaPro

Hakijana on Kajaanin ammattikorkeakoulu yhteyshenkilönään Tuula Ha­ve­ri­nen. Rahoitusta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-kes­kuk­sel­ta.

Rahoitusuudistusten myötä OKM jakaa rahoitusta am­mat­ti­kor­kea­kou­luil­le pelkästään tulospohjaisesti. Kiristyneessä kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) haluaa kehittää toi­min­taan­sa kokonaisvaltaisesti toiminnan tehostamiseksi ja vai­kut­ta­vuu­den parantamiseksi.

Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Kajaanin am­mat­ti­kor­kea­kou­lun (KAMK) opetukseen aivan uusia toimintamalleja:

  • Kehitetään uusia opetusjärjestelyitä, sujuvoitetaan opin­to­pro­ses­se­ja ja -polkuja
  • Kehitetään opiskelumotivaatiota ja työllistymistä edistäviä toimintoja
  • Yhdistetään ammattiaineiden ja liiketoimintaosaamisen opin­to­ko­ko­nai­suuk­sia
  • Edistetään työvaltaista oppimista

Jotta uusia toimintamalleja saataisiin käyttöön, on tarpeen:

  • Saada hyväksi luettua työssä hankittuja osaamisia opintopisteiksi
  • Kyetä siirtyä tiimiopettajuuteen
  • Saada liiketalouden opetus aidosti sisään kaikkien koulutusalojen am­mat­ti­ai­nei­siin
  • Kyetä tehokkaammin vastaamaan yritysten esittämiin tarpeisiin, on tar­ve käynnistää kehittämiskumppanuuksia

 

Hankkeen tuloksena syntyy

  • KAMK työn opinnollistamisen malli -konsepti ja esitys
  • KAMK tiimiopettajuuden malli -konsepti ja esitys
  • KAMK työelämäyhteistyön malli -konsepti ja esitys
  • 20 opettajaa koulutettu tiimiopettajuuteen (laajentaminen koko ta­loon)
  • 430 alueen yritykseen otettu yhteyttä; tarveselvitykset
  • 50 yrityksessä 100 asiantuntijatyöpäivää ja 800 opiskelijatyöpäivää
  • 20 yrityksen kehittämiskumppanuussopimus
  • KAMK:n opettajilla osaamisen opinnollistaminen, KAMK:n opet­ta­jil­la taitotieto siitä, mitä on tiimiopettajuus, KAMK:n
  • opettajilla taitotieto siitä, mitä tarkoittaa liiketalouden monialainen ope­tus, miksi tätä tehdään ja miten tätä opetetaan
  • Työelämätietokanta otettu käyttöön
  • Julkaisuja

Hankkeessa tehostetaan yrityskasvatusta ja helpotetaan opis­ke­li­joi­den mahdollisuutta jäädä Kajaaniin valmistumisensa jälkeen ja täten vah­vis­taa alueen elinkeinotoimintaa ja ikärakennetta. Hankkeen vai­ku­tus korostuu alueellisesti myös pitkällä aikavälillä.

Hankkeella lisätään kaikkien ikäryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia elin­ikäi­seen oppimiseen, kohennetaan työvoiman tietoja, am­mat­ti­tai­toa ja pätevyyttä ja edistetään joustavia koulutuspolkuja hankittujen pä­te­vyyk­sien hyväksynnän avulla.

Uudistettu koulutuksellinen toimintaympäristö rakennetaan niin vah­vak­si ja tulokselliseksi, että toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä KAMK:n normaalina toimintana. 2-3 vuoden tähtäimellä hankkeen tu­lok­set juurrutetaan KAMK:n jokaisen opettajan arkeen. Hankkeen on­nis­tu­mi­sen indikaattorina on KAMK:n menestys OKM-mittareilla, jois­sa osa-alueina ovat koulutuksen laatu, opiskelijoiden työl­lis­ty­mi­nen, vetovoimaisuus, monialaisuus, työelämäyhteistyön toimivuus.

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on 1.3.2015-28.2.2017 ja kokonaiskustannusarvio on 411 948 €, johon hae­taan TL 4 ESR/valtion rahoitusta 329 558 € (80 %)

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) päätös:                                    

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) puolsi hankkeen rahoittamista. Han­ke on rakennerahasto-ohjelman mukainen ja toteuttaa Kainuun maa­kun­ta­oh­jel­man kohtaa TL 1.3 Osaavan työvoiman saatavuus.

Asia nro 12; TOimintamalli KAivostoiminnan ja MUiden elinkeinojen yhteensovittamiseksi (ToKaMu)

Hakijana on Suomen ympäristökeskus yhteyshenkilönään Raimo Heik­ki­lä.

Kainuu tarvitsee lisää työpaikkoja ja yritystoimintaa. Kainuussa on pe­rin­tei­ses­ti hyödynnetty luontoa, ja esimerkiksi matkailu ja ke­ruu­yri­tyk­set ovat tuoneet elinkeinon monelle kainuulaiselle. Viime vuosina myös kaivostoiminta on tuonut alueelle lisää työpaikkoja. Kaivosten nous­tua otsikoihin ympäristöasioiden vuoksi kaivosteollisuuden pe­lä­tään pilaavaan alueen luonnon ja myös imagon ja siten hei­ken­tä­vän muiden luonnonvaroja hyödyntävien elinkeinojen edellytyksiä toi­mia alueella. Hanke kehittää kaivostoiminnan ja muun luon­non­va­ro­ja hyödyntävän elinkeinotoiminnan ja luonnon virkistyskäytön, ku­ten matkailun, maatalouden ja keruutuotealan, välisiä suhteita Kai­nuus­sa, erityisesti Sotkamossa.

Hanke tuottaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa yritystoiminnan, hal­lin­non ja asiakkaiden tarpeisiin. Tätä kautta on mahdollista edes­aut­taa Kainuun nykyisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia, ja lisäksi edis­tää uusien yrittäjien sijoittumista Kainuun alueelle. Hankkeessa edis­te­tään eri yrittäjien ja hallinnon välistä yhteistyötä ja ver­kos­toi­tu­mis­ta. Tärkeässä roolissa ovat eri toimijoiden näkemykset, ko­ke­muk­set ja mielikuvat. Tiedon tuottamisessa otetaan konkreettisesti huo­mi­oon eri toimijoiden tarpeet. Jotta tieto olisi myös ulkomaisten mat­kai­li­joi­den saavutettavissa, tuotetaan tietoa myös englanniksi ja ve­nä­jäk­si.

Hankkeessa laaditaan konkreettinen toimintaopas erityisesti hal­lin­non ja yritysten tarpeisiin. Oppaan tarkoituksena on toimia työ­vä­li­nee­nä yritystoiminnan riskienhallinnassa sekä alueen toimijoiden vä­lis­ten ristiriitojen hallintakeinona. Toimintaopas sisältää myös oh­jeis­tuk­sen (kunnille ja viranomaisille) lainsäädännön tarjoamista kei­nois­ta kaivostoiminnan ja muiden toimintojen yhteensovittamiseksi. Toi­min­ta­op­paan avulla on mahdollista tukea ja edistää Kainuun yrit­tä­jien toimintamahdollisuuksia, sekä välttää ristiriitoja.

Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on 1.1.2015-31.12.2016 ja kokonaiskustannusarvio on 482 672 €, jo­hon haetaan TL 2 EAKR/valtion rahoitusta 384 992 €.

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) päätös:

Maakunnan yh­teis­työ­ryh­mä (MYR) ei puoltanut hankkeen rahoittamista viitaten alla oleviin perusteluihin

Hanke ei täytä hakemuksen kohdealueena olevan Sotkamon kun­nan nykyisessä tilanteessa valintaperustetta "Hankkeella on tun­nis­tet­tuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mah­dol­lis­ta­va tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma". Ti­lan­tees­sa, jossa kunnan suurin kaivosalan toi-mija on hakeutunut kon­kurs­siin, esillä olevalla hankehakemuksella ei ole kohdealueen nä­kö­kul­mas­ta katsottuna tunnistettua tarvetta, eikä edellytyksiä saada ai­kaan onnistuneen hankkeen läpiviennin edellyttämää kohde- ja si­dos­ryh­mä­työs­ken­te­lyä.

Uusimmat