Olet täällä

4.4.2019 - 10:56

Itäratojen kehittäminen välttämätöntä Kainuun saavutettavuudelle

Kontiomäen asema
Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä -raportissa tarkastellaan aluetta, joka kattaa itäradan molempien haarojen vaikutusalueella sijaitsevat seitsemän maakuntaa (ml. Kainuu) ja 16 kaupunkia. Alueella asuu joka kuudes suomalainen (yht. 930 000). Raportissa analysoidaan nopeampien itäratojen aluetaloudellista merkitystä saavutettavuuden, elinvoimaisuuden ja aluekehityksen näkökulmasta.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI toteuttaman raportin yleinen viesti on se, että muutosvaikutukset Suomen alue- ja väestörakenteessa liittyvät yhä kiinteämmin liikenne- ja kasvukäytäviin sekä vyöhykkeiseen kehitykseen. Savon ja Karjalan ratojen kaltaiset liikennekäytävät ovat raportin mukaan esimerkkejä ylialueellisista rungoista, jotka kytkevät toisiinsa radan varrella sijaitsevien suurempien kaupunkikeskusten toiminnallisia alueita sekä kaupunki- ja maaseutualueita.

Raportissa nostetaan itäratojen ykköshaasteeksi se, että kysyntäpotentiaali ei ohjaudu Savon ja Karjalan radoilla tällä hetkellä junaliikenteeseen. Toisaalta käytetyimpiin junavuoroihin ei ole tarjolla vapaita paikkoja. Matkustajamäärät ovat vähäisemmät kuin etelän ja lännen raideliikenteessä. Aron mukaan se on suoraa seurausta nykyisten junayhteyksien hitaudesta.

Raportissa otetaan vertailukohteeksi Kokkola, jonka raide-etäisyys Helsinkiin on 480 kilometriä. Vastaavasti Kuopiosta matkaa on lähes 50 kilometriä vähemmän.

– Pitemmästä etäisyydestä huolimatta Kokkolaan pääsee 25–38 minuuttia nopeammin kuin Kuopioon tai Joensuuhun. Tämä on osuva esimerkki Itä-Suomen suhteellisessa saavutettavuudessa tapahtuneesta heikentymisestä verrattuna muihin suuralueisiin ja erityisesti Länsi-Suomeen. Ero kasvaa jatkossa edelleen, ellei saavutettavuuden suhteen tapahdu muutoksia, toteaa Timo Aro.

Raportti tarjoaa ratkaisuksi itäratojen nopeuttamisen uudella Helsingin, Porvoon ja Kouvolan välisellä oikoradalla. Se mahdollistaisi alle tunnin yhteyden Kouvolasta Helsinkiin, kahden tunnin yhteyden Mikkelistä Helsinkiin ja kolmen tunnin yhteyden Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Samalla lyhenisi selvästi myös aikaetäisyys Helsingin ja Pietarin välillä.

– Itäradan toteuttaminen Kouvolasta Porvoon ja lentoaseman kautta Helsinkiin parantaisi koko itäisen Suomen saavutettavuutta sekä vaikuttaisi nopeiden ja sujuvien yhteyksien kautta myönteisesti aluekehitykseen ja alueen muuhun kehittämiseen. Saavutettavuuden merkitys yritysten ja asukkaiden valintoihin on merkittävä, toteaa Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.

Maakuntajohtaja Pentti Malinen huomauttaa, että Kainuun näkökulmasta Savon ja Karjalan radat ja niiden vaikutus ei pääty Kainuuseen, vaan ratayhteys Kajaanin ja Oulun kautta jatkuu pohjoiseen Suomeen. Elinkeinoelämän kanalta keskeiset tavaraliikenteen määrät ovat kasvaneet merkittävästi sekä Savon että Karjalan radoilla. Erityisesti Kainuun Vartiuksesta poikittaisyhteyksien kautta Pohjanlahden satamiin Ouluun ja Kokkolaan tavaraliikenne on ollut volyymiltään huomattava ja kasvava (ks. raportin kuva 16 sivulla 46). 

Raportissa painotetaan myös raideliikenteen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kotimaan liikenteen noin 11,8 miljoonan tonnin kasvihuonepäästöistä tieliikenteen osuus on noin 93 prosenttia, vesiliikenteen 4 prosenttia, lentoliikenteen 2 prosenttia. Raideliikenteen osuus jää vain yhteen prosenttiin.

– Raideliikenteeseen panostaminen on merkittävä ilmastoteko mistä tahansa näkökulmasta tarkasteltuna. Ilmaston näkökulmasta on sitä parempi mitä enemmän tavaroita ja ihmisiä liikkuu rautateillä, Aro sanoo.

Raportti ja sen tiivistelmä löytyvät seuraavista linkeistä:
Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä (pdf, 6 Mt)
Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä, Tiivistelmä (pdf, 6 Mt)

Lisätiedot

Aiheeseen liittyvät asiasanat: 

Uusimmat