Olet täällä

2.5.2019 - 12:40

EU-komissio huolissaan Suomen alueellisista kehittyneisyyseroista – Itä- ja Pohjois-Suomi esittää täsmälääkkeeksi omaa EU-ohjelmaa

" "
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät Euroopan unionin uudelle budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Ohjelmavalmistelua tehdään Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen ja ELY-keskusten muodostamassa valmisteluryhmässä. Kainuun maakuntahallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistä esitystä.

EU:n komission jäsenmaakohtaiset unionin talouspolitiikkaan keskittyvät maaraportit julkaistiin helmikuussa 2019. Aluekehityksen osalta komissio toteaa Suomen maaraportissa, että alueelliset erot ovat Suomessa hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuret etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen ja muun Suomen välillä. Euroopan alue- ja rakennepolitiikan rahoituksella onkin ollut oleellinen merkitys kehittyneisyyserojen kaventamisessa, etenkin kun kansalliset kehittämisvarat ovat entisestään keskittyneet Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Tavoitteena entistä älykkäämpi ja sosiaalisempi Eurooppa
 

Itä- ja Pohjois-Suomi on sovittanut esitetyn rakennerahasto-ohjelman sisältötavoitteet komission maaraportissa Suomelle tarjoamiin kahteen teemaan: Älykkäämpi Eurooppa ja Sosiaalisempi Eurooppa. Ohjelman pitää mahdollistaa elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen.

Maakunnat pitävät vaikuttavuuden kannalta olennaisen tärkeänä myös sitä, että EU:n eri rahastojen toimet eivät korvaa kansallista budjettirahoitusta ja että eri rahastojen toimenpiteitä voidaan sovittaa alueella yhteen. Tämän vuoksi maakunnat esittävät, että nykyisen ohjelman valtakunnallinen toiminta uudistetaan ja muunnetaan alueiden tarpeisiin perustuvaksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi. Itä- ja Pohjois-Suomi korostavat myös kuntien roolia ja kaupunkipolitiikan ulottamista kaiken kokoisiin kaupunkeihin.

Itä- ja Pohjois-Suomella on Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu erityisasema, joka perustuu harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Itä- ja Pohjois-Suomelle on korvamerkitty EU:n aluepolitiikan rahoitusta näihin erityishaasteisiin, mutta siivu on kaventunut ohjelmakaudesta toiseen. Itäisten ja pohjoisten maakuntien kanta on, että tämä pohjoisen harvaan asutun alueen (NSPA-alue) erityismääräraha tulee budjettineuvotteluprosessissa nostaa alkuperäiselle tasolleen. Maakuntien mielestä pitää myös ottaa huomioon, että valtaosa rakennerahastoista Suomeen tulevasta muustakin laskennallisesta rahoituksesta perustuu Itä- ja PohjoisSuomen harvan asutuksen ansaintakriteeriin. Ansaintamekanismi tulee huomioida kansallisessa päätöksenteossa, niin että Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistetaan uudella ohjelmakaudella vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus.

Lisätiedot

Aiheeseen liittyvät asiasanat: 

Uusimmat